Osteoporoosin hoito

Osteoporoosin hoito on ennen kaikkea riittävän D-vitamiinin sekä kalsiumin saannin turvaamista liikunnan lisäksi. Hoidon tarkoitus on vähentää luunmurtumien määrää. Osteoporoosi on luuston sairaus. Luusto uusiutuu koko elämämme ajan. Ensin luun määrä kasvaa 20–30 -vuotiaaksi saakka ja säilyy melko muuttumattomana noin 40-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen luun määrä alkaa pienentyä. Osteoporoosissa luun lujuus heikkenee, mikä altistaa murtumille. Suomessa tapahtuu arvioiden mukaan joka vuosi 30 000–40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luuston haurastuminen. Osteoporoosia voidaan ehkäistä riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla, oikeilla ravinto- ja liikuntatottumuksilla, tupakoimattomuudella ja kaatumisten ehkäisyllä. Vähäinenkin liikkuminen on parempi kuin liikkumattomuus. Väestön ikääntyessä myös miesten osteoporoosia esiintyy koko ajan enemmän. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti osteoporoosin ehkäisystä ja hoidosta.

Mikä on osteoporoosi?

Osteoporoosissa luun tiheys ja laatu heikkenee altistaen ne murtumille. Luu voi murtua vähäisestäkin vammasta. Osteoporoosi on naisilla huomattavasti yleisempi sairaus kuin miehillä. Osteoporoosia edeltävä osteopenia on osteoporoosin esiaste. Siinä luuntiheys on selvästi alentunut, mutta ei niin paljon kuin osteoporoosissa. Osteoporoosin riskitekijöitä tunnetaan iso määrä, kuten vähäinen liikunta, tupakointi, liiallinen laihuus, etenkin syömishäiriö anorexia nervosa, kuukautisten loppuminen (vaihdevuodet) tavallista aikaisemmin, vähäinen kalsiumin saanti ravinnossa, D-vitamiinin vähäinen saanti, pitkäaikainen (yli puoli vuotta) suun kautta nautittu kortisonilääke ja jotkin kalsiumaineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet, esimerkiksi keliakia, lisäkilpirauhashormonin liikatuotanto ja maksasairaudet.

Osteoporoosi on usein oireeton murtumaan saakka. Sen olemassaoloa ei voida tietää ilman mittauksia. Osteoporoottisen luunmurtuman taustalla on yleensä vuosikausia kestänyt luukato. Se voi tulla selkänikamaan pienen tärähdyksen yhteydessä, jolloin nikama luhistuu kasaan aiheuttaen kovaa kipua. Myös reisiluun kaulan murtuma ja ranneluun murtuma ovat tyypillisiä osteoporoosissa.

Osteoporoosin hoito ja ehkäisy

Osteoporoosin riskiä voidaan vähentää huolehtimalla jo nuorena ja vanhempanakin riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista sekä liikunnasta. D-vitamiinilisää tarvitaan ainakin talvisin etenkin 60. ikävuoden jälkeen. Tärähtelyjä luustoon synnyttävä liikunta on parasta, esimerkiksi reipas kävely, lenkkeily ja pallopelit. Myöhemmällä iällä on hyväksi kaikki liikunta, joka ylläpitää lihasten kuntoa, ehkäisee kaatumisia ja sitä kautta murtumia. Luita vahvistava liikunta on aina hyvä harrastus. Osteoporoosin ehkäisyyn kuuluu myös riskitekijöiden välttäminen, kuten liiallisen laihduttamisen välttäminen ja tupakoinnin lopettaminen.

Osteoporoosin hoidon tarkoitus on vähentää luunmurtumien määrää. Riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saanti sekä liikunta ovat tärkeitä hoitomuotoja. Liikunnan harrastaminen ja tupakoinnin lopettaminen kuuluvat osteoporoosin perushoitoon.

Osteoporoosin hoito lääkkeillä

Osteoporoosin lääkehoidon tarve ja kesto määritellään yksilöllisesti murtumariskin perusteella. Luuntiheysmittauksessa todettu osteoporoosi ei välttämättä ole automaattisesti lääkehoitoa tarvitseva tila. 

Osteoporoosilääkkeet

Kalsium ja D-vitamiini

On tärkeää turvata riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Ensisijainen lähde on ravinto, mutta jos saanti ei ole riittävää käytetään lisäravintovalmisteita apuna. Yhdistelmävalmisteissa on kalsiumia ja D-vitamiinia. Ne ovat yleensä hyvin siedettyjä. Haittoina voi harvoin ilmetä vatsavaivoja.

Kalsium ei sovi otettavaksi yhtä aikaa joidenkin antibioottien, levotyroksiinin (kilpirauhaslääke), rautavalmisteiden eikä bisfosfonaattien kanssa. Näiden valmisteiden yhtäaikaisessa käytössä pitää annosvälien olla riittävän pitkiä (useita tunteja).

Bisfosfonaatit

Bisfosfonaatit (alendronaatti, risedronaatti, ibandronaatti) annostellaan suun kautta kerran viikossa tai kerran kuussa. Ne estävät tehokkaasti luun hajoamista ja jopa lisäävät luun mineraalipitoisuutta.

Tyypillisiä haittoja bisfosfonaateilla ovat vatsavaivat (vatsakipu, närästys, ummetus, ilmavaivat) sekä nivel-, luusto- tai lihaskivut. Pitkäaikaiseen käyttöön liittyy hyvin harvinaisena haittana leukaluun kuolio ja muita luun häiriöitä. Kalsiumlisät, antasidit ja jotkut lääkkeet haittaavat imeytymistä, joten bisfosfonaatit tulee ottaa tyhjään vatsaan 30 min ennen mitään muita lääkkeitä tai valmisteita. Tulehduskipulääkkeet ja jotkut reumalääkkeet yhdessä bisfosfonaattien kanssa voivat aiheuttaa ruuansulatusvaivoja

Denosumabi

Denosumabi on pistoksena annettava lääke, joka annostellaan kuuden kuukauden välein. Se vaikuttaa immunologisesti luuta tuottaviin soluihin luuytimessä. Lääkettä käytetään vaikeassa osteoporoosissa.

Haittoina saattaa ilmentyä luu-, nivel- tai lihaskipuja sekä käsivarsien tai jalkojen kipua. Lisäksi ylähengitysteiden infektioita, virtsavaivoja, vatsavaivoja, hiusten lähtöä ja ihottumaa saattaa esiintyä. Myös denosumabin pitkäaikaiseen käyttöön liittyy hyvin harvinaisena haittana leukaluun kuolio ja muita luun häiriöitä.

Estrogeenihoidot

Naissukuhormoni estrogeeni ehkäisee osteoporoosia. Se parantaa luuntiheyttä sekä estää murtumia. Jos estrogeenihoitoa käytetään vaihdevuosioireiden vuoksi, se ehkäisee samalla osteoporoosin etenemistä. Ainoastaan osteoporoosin hoitoon estrogeenia ei käytetä, vaan sillä hoidetaan muuta tilaa.

Tärkein hormonihoidon riskeistä on laskimotukosriskin lisääntyminen ja pitkäaikaishoidossa rintasyövän riskin nousu. Hormonikorvaushoito ei sovi rintasyövän sairastaneelle tai laskimotukoksia sairastaneelle. Haittavaikutuksina tyypillisesti hoidon alussa voi olla turvotusta, rintojen aristusta tai päänsärkyä. Estrogeenia suun kautta annosteltuna ei suositella joidenkin epilepsialääkkeiden kanssa, koska samanaikainen käyttö vähentää estrogeenin vaikutusta.

Lopuksi

Osteoporoosi on vaikeaa tunnistaa, koska se ei välttämättä aiheuta oireita ennen murtumaa. Onneksi sitä voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä terveellisillä elämäntavoilla, liikunnalla sekä kalsiumin ja D-vitamiinin riittävällä saannilla. Tee Luustoliiton Luustotesti, jonka avulla voit arvioida osteoporoosin riskiä ja elintapojen vaikutusta luustosi terveydelle. Pidämmehän huolta luustoterveydestämme iästä riippumatta! Me apteekkilaiset juttelemme mielellään osteoporoosiin ja terveyteen liittyvistä asioista kanssasi. Tulehan juttelemaan!

Lähteet ja lukuvinkkejä:

Osteoporoosi (luukato) – Terveyskirjasto

Osteoporoosi altistaa luun murtumille (kaypahoito.fi)

Osteoporoosia ja kaatumisia voidaan ehkäistä liikunnalla – UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)

Luuliikuntasuositukset eri ryhmille – UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)