Arkistot: Terveystietoartikkelit

Masennuksen hoito on yleensä pitkäkestoista. Depressiota eli masennusta esiintyy 5-7 %:lla suomalaisista. Naisilla se on kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Masennus on monisyinen sairaus. Sen ilmenemiseen vaikuttavat monet erilaiset kehossamme tapahtuvat toiminnot; aivojen toiminta, aivojen välittäjäaineiden kemialliset reaktiot sekä alttius sairastumiseen. Viime vuosien mieltä kuormittavan pandemia-ajan vaikutukset näkyvät mielenterveysoireiden lisääntymisenä ja hoitovelkana vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tässä blogitekstissä kerromme lyhyesti masennuksesta sekä yleisimmistä sen hoitoon käytetyistä lääkkeistä. Tekstissä ei ole lueteltu lääkkeiden kaikkia haitta- tai yhteisvaikutuksia. On tärkeää keskustella lääkärin tai apteekin henkilökunnan kanssa lääkkeiden soveltuvuudesta.

Masennus, mitä se on?

Masentuneen mieliala on yleensä alakuloinen. Hän ei pysty tuntemaan mielihyvää tai kiinnostusta. Nukahtaminen voi olla vaikeaa, uni katkonaista ja väsymys päivittäistä. Usein itsetunto on alentunut ja ruokahalukin voi kadota. Masennukselle altistavia tekijöitä ovat perinnöllinen alttius, masennuksen laukaisevat kielteiset elämäntapahtumat ja persoonallisuuden altistavat piirteet. Masennusta voidaan ennaltaehkäistä elämäntavoilla, kuten kohtalaisella liikunnalla, riittävällä unella, terveellisellä ruokavaliolla sekä tupakoinnin, humalahakuisen juomisen ja alkoholin liikakäytön välttämisellä. Hyvät suhteet läheisiin ja sosiaalinen tuki ehkäisee myös masennusta. Puhuminen on tärkeää. Nykyisin on paljon erilaisia tukimuotoja masennuksen hoidon tueksi.

Masennuksen hoito

Masennuksen akuuttivaiheessa hoitona käytetään usein lääkkeitä ja terapiaa yhdessä. Psykoterapialla pyritään vaikuttamaan toimintatapoihin, minä-käsitykseen, masennusta ylläpitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin sekä tunne-elämään. Lääkkeet ovat tehokkaita oireiden vähentäjiä. Masennuslääkkeitä säännöllisesti käyttävistä 2/3 saa avun ja noin puolella heistä masennusoireet häviävät melkein kokonaan ensimmäisten 4-12 viikon aikana.

Yleisimpien masennuslääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksia

Lääkkeiden teho ja haittojen ilmeneminen on yksilöllistä. Lääkkeen valinnassa keskeisiä seikkoja ovat havaitut tai odotetut haitat sekä käyttäjän suhtautuminen niihin, muut sairaudet sekä todennäköiset yhteisvaikutukset muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa. Kaikilla masennuslääkkeillä on tunnettuja ja tyypillisiä haittavaikutuksia, jotka joskus johtavat lääkkeen käytön keskeytykseen. Yleensä masennuslääkkeiden teho näkyy 2-6 viikon kuluessa. Masennuksen lääkehoito suositellaan aina lopettamaan asteittain muutaman viikon aikana vierotusoireiden välttämiseksi. Haittavaikutukset vähenevät ja häviävät yleensä ensimmäisten hoitoviikkojen aikana.

Yhteistä kaikille alla oleville masennuslääkeryhmille on, että ne eivät sovi käytettäväksi samanaikaisesti eikä sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka voivat yhteiskäytössä aiheuttaa serotoniinioireyhtymän,  kuten MAO -estäjät (moklobemidi), tietyt opioidit (esim. tramadoli ja buprenorfiini) ja migreenilääkkeistä triptaanit.

SSRI -lääkkeiden yleisimmät yhteisvaikutukset ja haitat

SSRI -lääkkeet eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat yleisesti käytössä olevia masennuslääkkeitä (essitalopraami, fluoksetiini, sertraliini ja paroksetiini). Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, suolisto-oireet sekä seksuaalitoimintojen häiriöt. SSRI -lääkkeet voivat vaikuttaa diabeetikon glukoositasapainoon, jolloin diabeteslääkkeiden annoksia saatetaan joutua sovittamaan. Iäkkäillä nesteenpoistolääkkeiden ja SSRI -lääkkeiden yhteiskäyttö altistaa hyponatremialle.

SSRI -lääkkeillä on monia yhteisvaikutuksia. Serotoniinioireyhtymän riski tulee huomioida arvioitaessa lääkkeiden yhteiskäyttöä. Tulehdussärkylääkkeiden kanssa säännöllinen yhteiskäyttö lisää mahasuolikanavan verenvuotoriskiä. 

Trisyklisten masennuslääkkeiden yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset

Trisyklisiä masennuslääkkeitä (amitriptyliini, doksepiini, klomipraamiini, nortriptyliini ja trimipramiini) käytetään nykyisin vähäisissä määrin masennuksen hoidossa. Ne ovat tutumpia pieninä annoksina kroonisen kivun hoidossa. Näillä on hankaliksi koettuja haittavaikutuksia, kuten suun kuivuminen, näköhäiriöt, suolen ja virtsarakon toiminnan laiskistuminen. Trisykliset masennuslääkkeet saattavat aiheuttaa ortostaattista hypotensiota eli pystyasentoon liittyvää äkillistä verenpaineen laskua. Haittojen, erityisesti verenpaineen laskun, vuoksi näitä lääkkeitä ei suositella iäkkäille.

Sieni-infektiolääkkeitä, kuten flukonatsolia tai terbinafiinia, ei suositella käytettäväksi yhtä aikaa trisyklisten masennuslääkkeiden kanssa. Niillä on useita muitakin yhteisvaikutuksia eri lääkkeiden kanssa, joista kannattaa keskustella apteekissa lääkkeitä noutaessasi.

Muiden masennuslääkkeiden yleisimpiä yhteis- ja haittavaikutuksia

SNRI -lääkkeiden (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) duloksetiinin ja venlafaksiinin käyttö masennuksen hoidossa lisääntyy tasaisesti. Venlafaksiinin haittavaikutukset ovat hyvin samanlaisia kuin SSRI -lääkkeillä. Sen käyttö voi aiheuttaa verenpaineen nousua, joten verenpainetta on syytä seurata hoidon alussa. Duloksetiinia käytettäessä esiintyy pahoinvointia, suun kuivumista, päänsärkyä ja uneliaisuutta. Joskus duloksetiini saattaa aiheuttaa maksan toimintahäiriöitä ja maksaentsyymiarvojen nousua, mikä ilmenee yleensä hoidon ensimmäisinä kuukausina. 

Jotkut antibiootit (siprofloksasiini ja erytromysiini) ja osa rytmihäiriölääkkeistä eivät sovellu käytettäväksi SNRI -lääkkeiden kanssa yhtä aikaa. 

Bupropionin käyttö on lisääntynyt viime vuosina tasaisesti. Tyypillisimpiä haittoja ovat päänsärky, suun kuivuminen, unettomuus ja pahoinvointi. Yhteiskäyttöä serotoniinoireyhtymää aiheuttavien lääkkeiden kanssa on vältettävä.

Mirtatsapiinia käytetään masennuksen hoidon lisäksi pieninä annoksina unilääkkeenä. Se voi aiheuttaa haittavaikutuksina suun kuivumista, päänsärkyä, väsymystä ja unettomuutta sekä painon nousua. Erytromysiinin (antibiootti) kanssa yhteiskäyttöä kannattaa välttää. Myös mäkikuisman samanaikaista käyttöä on vältettävä.

Vortioksetiinilla yleisin haittavaikutus on pahoinvointi. Myös poikkeavia unia ja heitehuimausta esiintyy hoidon alussa. Vortioksetiinin yleisimmät yhteisvaikutukset ovat serotoniinoireyhtymän aiheuttavien lääkkeiden kanssa.

Mäkikuisman teho masennuksen hoidossa on tutkimusten valossa kiistanalainen. Sitä löytyy rohdosvalmisteina apteekeista. Mäkikuisman käytössä on otettava huomioon yhteisvaikutusten riskit lääkkeiden kanssa. Se saattaa aiheuttaa SSRI -lääkkeiden kanssa serotoniinioireyhtymän.

Lopuksi

Masennuksen hoitoon on olemassa paljon erilaisia menetelmiä. Lääkkeet ovat usein muiden hoitomuotojen (esim. psykoterapian) kanssa yhdessä käytettävä hoitokeino. Masennuksen hoito on yleensä pitkäkestoista. Toipumisen aikana lähellä oleva tukiverkko ja riittävän avun saaminen ovat tärkeitä toipumista tukevia asioita. Toipuminen on uusi mahdollisuus tutustua itseensä ja löytää vahvempi minä masennuskokemusten jälkeen. Jokaisen toipuminen on yksilöllistä, siksi hoitokin on yksilöllistä. Juttelethan lääkärin tai apteekin ammattilaisten kanssa lääkehoitoon liittyvistä askarruttavista asioista. Autamme mielellään! Voit jättää yhteydenottopyynnön lomakkeemme myös kautta.

Lähteet ja lukuvinkkejä:

Miten hoitaa depressiota? (kaypahoito.fi)

Depressio (kaypahoito.fi)

Masennustila eli depressio – Terveyskirjasto

www.mielenterveystalo.fi

www.mieli.fi

www.mtkl.fi

Aknen hoito vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Akne puhkeaa tyypillisimmin rasvoittuvaan ihoon. Rasvoittuvassa ihossa ihohuokoset ovat laajentuneet ja ihoon tulee helposti näppylöitä. Myös atooppiselle iholle voi tulla finnejä ja aknea. Ihotyypistä riippumatta on tärkeä hoitaa ihoa ja ennaltaehkäistä ongelmia sopivilla ihonhoitotuotteilla. Talirauhasten tehtävä on tuottaa rasvaa ihon pehmeyden ja kosteuden turvaamiseksi. Akne on ihon talirauhasten tulehdus. Aknen oireet voivat olla hyvinkin erilaisia. Siihen vaikuttavat monet tekijät. Akne voi puhjeta kenelle vain ja milloin vain. Tässä blogitestissä kerromme lyhyesti aknesta ja sen hoidosta.

Akne aiheuttaa ihon talinerityksen lisääntymisen ja talirauhasen tiehyeen tukkeutumisen. Talirauhaset tulehtuvat, turpoavat ja päällä oleva iho alkaa punoittaa. Tukos on nimeltään komedo, ”ihomato”. Se koostuu talirauhasen talista ja tiehyen solujen sarveisaineesta eli keratiinista. Talirauhasen tulehduksen aiheuttaa ihon normaalikasvustoon kuuluva bakteeri nimeltään Propionibacterium acnes (Cutibacterium acnes). Kun talirauhanen tulehtuu, syntyy finni.

Aknen eri muodot ja oireet

Melkein 80 %:a ihmisistä kärsii aknesta jossakin elämänvaiheessa. Yleisimmin aknea esiintyy murrosiän loppupuolella, tytöillä tavallisesti 14–17-vuotiaana ja pojilla hiukan vanhempana. Vajaalla viidenneksellä oireet jatkuvat edelleen aikuisiässä, ja osalla vielä yli 40-vuotiaanakin. Murrosiässä akne on yleisempi pojilla ja puolestaan aikuisiässä naisilla.

Akne voidaan luokitella lievään ja vaikeaan akneen.

• Komedoakne on lievin aknen muoto. Tavallisessa eli märkänäppyläisessä aknessa on komedoja, punaisia näppylöitä ja märkänäppylöitä (finnejä).
• Kystinen akne ja onteloakne ovat vaikean aknen muotoja, joissa iholla näkyy yllä mainittujen oireiden lisäksi syviä ontelomaisia tulehdusmuutoksia.

Aknen oireet

• Aknea esiintyy tyypillisesti kasvoissa, yläselässä ja rintakehällä, joskus myös hartioissa ja alaselässä
• Komedoaknessa iholla on avoimia ja suljettuja komedoja (ns. mustapäitä ja valkopäitä) sekä vain vähän tulehdusmuutoksia
• Tavalliseen eli märkänäppyläiseen akneen kuuluvat punaiset näppylät, märkänäppylät ja komedot
• Kystinen akne ja onteloakne (acne conglobata) ovat vaikeampia muotoja, joissa iholla näkyy edellä mainittujen lisäksi myös syviä ontelomaisia tulehdusmuutoksia
• Märkäpäät ja ontelot saattavat olla kivuliaita
• Arpien muodostuminen on yksilöllistä eikä aina riipu aknen vaikeusasteesta
• Päänahan rasvoittuminen ja tali-ihottuma ovat tavallisia liitännäisoireita

Mikä aiheuttaa aknen oireita?

• Usein perinnöllinen taipumus näkyy aknen vaikeusasteena
• Hygienia
• Rasvaiset voiteet
• Kuuma ympäristö
• Kasvomaskit korona-aikana
• Naisilla kuukautiskierto
• Tietyt hormonaaliset ehkäisyvalmisteet, kortikosteroidit, litium, jotkut epilepsialääkkeet, testosteroni ja anaboliset steroidit
• Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) 
• Tupakointi heikentää pintaverenkiertoa ja saattaa lisätä aknen oireita
• Suklaan ja juustojen syönti voi joillekin aiheuttaa yksittäisiä näppyjä, mutta niiden suoraa vaikutusta akneen ei ole voitu osoittaa
• Aurinko voi kiihdyttää talirauhasten toimintaa aiheuttaen aknen oireita, mikä voi näkyä vasta syksyllä

Aknen hoito itsehoitotuotteilla

Lievän aknen perushoito:

• Ihon pesu kahdesti päivässä vedellä tai sopivalla puhdistusaineella
• Ihon kosteutus kevyellä perusvoiteella
• Komedoaknessa kosmetologin tekemä ihonpuhdistus saattaa auttaa
• Lievän aknen voi peittää meikillä
• Lievää aknea voi hoitaa bentsoyyliperoksidia sisältävällä tuotteella

Vinkkejä aknen hoitoon:

• Akne ei parane puhdistamalla. Pesuaineiden tehtävä on poistaa ylimääräistä talia, mutta ihon liiallista kuivattamista kannattaa varoa, koska talirauhasen tali ei pääse kulkemaan kuivan ihon läpi luonnollisesti.
• Ihon kuorinta kannattaa tehdä finnisellä iholla varoen, etteivät finnit ärsyynny.
• Savipohjaiset kasvonaamiot ovat hyviä, koska ne imevät talia.
• Kevyt meikkivoide on parempi kuin puuteri, joka saattaa tukkia talirauhasia.
• Kesäisin kannattaa käyttää kevytpohjaisia, rasvattomia sekä ei-komedogeenisen koostumuksen sisältäviä aurinkovoiteita.
• Aknen hoito vaatii aina pitkäjänteisyyttä ja hoitoon sitoutumista, koska muutokset tapahtuvat hitaasti.
• Älä puristele näppylöitä. Rikkoutuneiden näppylöiden kautta ihoon voi päästä bakteereja aiheuttaen tulehduksen.
• Terveet elämäntavat ja ruokavalio rauhoittavat oireita.

AKNEN HOITOTUOTTEITA

Verkkoapteekissamme on laaja valikoima kosmetiikkatuotteita ihon hoitoon.

Aco Spotless Daily Face Wash 200 ML

12.81 €

30 päivän alin hinta: 12.81 €

Vertailuhinta: 64.05 € / l

Aco Spotless Daily Face Cream 60 ML

13.20 €

30 päivän alin hinta: 13.20 €

Vertailuhinta: 220.00 € / l

LRP EFFACLAR H ISO-BIOME puhdistusvoide 200 ML

19.41 €

30 päivän alin hinta: 19.41 €

Vertailuhinta: 97.05 € / l

LRP EFFACLAR H ISO-BIOME -kasvovoide 40 ML

23.14 €

30 päivän alin hinta: 23.14 €

Sebamed CF Deep Cleansing Foam 150 ML

13.90 €

30 päivän alin hinta: 13.90 €

Vertailuhinta: 92.67 € / l

Osta tuotteita

Reseptiasiointi

Aknen tehokkaammat hoidot lääkärin arvion mukaan

• Aknen hoitoon on lääkärin määräämänä useita paikallisesti käytettäviä valmisteita atselaiinihappo-, adapaleeni-, tretinoiini-, klindamysiini- ja bentsoyyliperoksidivalmisteet sekä edellisten yhdistelmiä
• Hoitoa voidaan tehostaa 3-6 kuukautta kestävällä sisäisellä antibioottikuurilla (yleensä lymesykliini, tetrasykliini tai doksisykliini), jonka aikana käytetään myös paikallista aknelääkitystä. Aknen oireet voivat uusiutua antibioottikuurin lopettamisen jälkeen.
• Antiandrogeenia sisältäviä e-pillereitä voidaan käyttää, jos ehkäisy on muutoinkin tarpeen.
• Vaikeassa märkänäppyläisessä ja kystisessä aknessa käytetään tehokkainta sisäistä aknelääkettä, isotretinoiinia 5-6 kuukauden ajan. Sitä saa vain ihotautien erikoislääkärin määräyksellä. Lääkkeen käyttöön saattaa liittyä haittavaikutuksia, kuten ihon, huulien ja silmien kuivuminen. Lääke voi aiheuttaa sikiövaurioita ja sen käyttöön naisilla liittyy pakollinen raskaudenehkäisyohjelma.

Milloin aknen hoitoon tarvitaan lääkärin apua?

• Lääkärin arvio on tarpeen, jos itsehoidosta huolimatta kokee akneoireet häiritsevinä tai esiintyy aknen vaikeampia muotoja, joista voi jäädä pysyviä arpia.
• Lievässä aknessa usein riittää säännöllinen itsehoito tai siihen yhdistetty lääkevoide. Lääkärin arvioinnin perusteella hoitona voidaan käyttää myös antibioottikuuria, e-pillereitä tai vaikeimmissa aknemuodoissa isotretinoiinia.

Lisätietoa aknesta ja lähteet:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00515

https://www.apteekki.fi/terveydeksi/ihonhoito/onko-se-aknea.html

https://www.terveyskyla.fi/ihotautitalo/ihotaudit/akne/mik%C3%A4-on-akne

Tyypin 2 diabeteksen hoito on tehokasta, jos se on säännöllistä. Diabetes on nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa. Tyypin 2 diabetesta sairastavia arvioidaan olevan noin 75 % kaikista suomalaisista diabeetikoista. Yleisimmin sairaus puhkeaa yli 40 -vuotiaille. Tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakivi on elintapahoito. Koska sairaus puhkeaa usein ylipainoiselle henkilölle, jolla verenpaine ja veren rasva-arvot ovat koholla, elintapojen muutoksella on iso hoidollinen merkitys. Myös diabeteksen ehkäisyllä on tärkeä rooli. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan merkittävästi vähentää diabeteksen haitallisia vaikutuksia elimistössä. Lääkehoidon tarve voi vähentyä tai jopa loppua elintapojen muuttamisella. Lisäksi liitännäissairauksien riski pienenee. Tässä lyhyessä artikkelissa kerromme tyypin 2 diabeteksesta ja sen hoidosta. 

Mikä on Tyypin 2 diabetes?

Diabeteksessa plasman sokeri- eli glukoosipitoisuus on pitkäaikaisesti suurentunut. Sairauteen voi liittyä äkillisiä tai pitkäaikaisia komplikaatioita. Tyypin 2 diabetes ei ole yksi sairaus, vaan siihen kuuluu useita erilaisia sairauksia. Niiden taustalla on elintapojen, perintötekijöiden sekä ympäristötekijöiden monimutkainen yhteisvaikutus. Perintötekijöihin emme voi vaikuttaa, mutta ympäristötekijöihin ja elintapoihin kyllä. Tyypin 2 diabetekselle altistavia ympäristötekijöitä ovat esimerkiksi työn ja vapaa-ajan muuttuminen sekä liikkumattomuutta edistävä kaupunkiympäristö. Ruokaympäristön muutokset (annoskokojen suurentuminen, energiatiheät välipalat ja naposteltavat) ovat altistavia tekijöitä. Altistavia elintapoja ovat painonnousuun johtavat ruokailutottumukset ja vähäinen liikkuminen. Masennus, stressi, tulehdukset, univaje sekä muut sairaudet lisäävät diabetesriskiä. Sairauden puhjetessa henkilöllä on usein jo metabolinen oireyhtymä, jossa verenpaine tai veren rasva-arvot ovat koholla. Testaa oma tyypin 2 diabeteksen riskisi täällä.

Diabetekseen saattaa liittyä liitännäissairauksia, kuten silmän retinopatia, hermoston neuropatia ja munuaisten nefropatia. Lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien riski on suurentunut. Diabeteksen vuoksi jalkoihin voi syntyä pitkäaikaisia ja vaikeasti hoidettavia haavoja sekä tulehduksia. Jalkojen terveydestä huolehtiminen ennaltaehkäisevästi ja myös suun terveydestä huolehtiminen on tärkeää. Liitännäissairauksia voidaan ehkäistä pitämällä diabeteksen hoito mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa.

Tyypin 2 diabeteksen hoito

Koska tyypin 2 diabetes voidaan jakaa useisiin erilaisiin alaryhmiin, hoito määräytyy yksilöllisesti. Hoidon tavoitteena on mahdollisimman normaalin veren glukoositason ylläpitäminen tasaisena sekä verenpaineen ja veren rasva-arvojen pitäminen normaaleina. Tyypin 2 diabeteksen hoidon perustana on aina elintapahoito. Ruokavaliolla, painonhallinnalla, liikunnalla sekä tupakoinnin lopettamisella on erittäin positiivisia vaikutuksia diabeteksen hoidossa.

Lääkehoito aloitetaan heti, kun tyypin 2 diabetes todetaan. Lääkkeet vaikuttavat hyvin eri tavoin ja ne valitaan jokaiselle yksilöllisesti. Tyypin 2 diabetesta voidaan hoitaa myös insuliinilla.

Yleisimpien tyypin 2 diabeteslääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksia

Metformiini

Metformiinia käytetään ensisijaisena lääkkeenä. Sitä voidaan käyttää yksin tai yhdessä muiden verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa. Metformiinia löytyy myös yhdistelmävalmisteina, jolloin samassa tabletissa on kahta tai kolmea eri lääkeainetta. Metformiinin hyvin yleisiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu ja ruokahaluttomuus, etenkin hoidon alkuvaiheessa. Ne yleensä häviävät hoidon jatkuessa.

Monet lääkeaineet vaikuttavat lisäävästi tai vähentävästi metformiinin pitoisuuteen elimistössä vaikuttaen näin lääkkeen tehoon. On tärkeää seurata verensokerin arvoja säännöllisesti. Runsas alkoholin käyttö ei sovi metformiinin kanssa.

Gliptiinit

Gliptiinit (alogliptiini, linagliptiini, saksagliptiini, sitagliptiini ja vildagliptiini) ovat suolistohormonien vaikutusta voimistavia lääkkeitä. Niitä voidaan käyttää yhdessä metformiinin tai muiden verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa, perusinsuliinin kanssa sekä yksinään, jos metformiini ei sovi. Gliptiinejä on myös yhdistelmävalmisteissa. Gliptiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä. Vatsavaivoja ja päänsärkyä voi hoidon alkuvaiheessa esiintyä.

Gliptiineillä ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Jotkut lääkkeet saattavat häiritä gliptiinien imeytymistä suolistosta ja näin ollen heikentää tehoa. Verensokerin säännöllinen seuranta lääkehoidon aikana on tarpeen.

GLP-1 -analogit

GLP-1 -analogeja (lyhytvaikutteiset eksenatidi ja liksisenatidi sekä pitkävaikutteiset dulaglutidi, eksenatidi, semaglutidi ja liraglutidi) käytetään pistoksina yhdessä muiden diabeteslääkkeiden tai insuliinin kanssa. Niitä voidaan käyttää yksinään, jos muita diabeteslääkkeitä ei pysty käyttämään. Näillä lääkkeillä on myös selvästi laihduttava vaikutus. Semaglutidia on nykyisin myös tablettimuodossa. GLP-1 -analogit saattavat aiheuttaa hoidon alkuvaiheessa pahoinvointia, ripulia ja oksenteluakin. Nämä haitat ovat usein lyhytkestoisia ja lieviä.

GLP-1 -analogeilla ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

SGLT-2 -estäjät eli sokerin poistajat

SGLT-2 -estäjiä eli gliflotsiineja (dapagliflotsasiini, empagliflotsasiini, ertugliflotsasiini ja kanagliflotsiini) käytetään tyypin 2 diabeteksessa yhdessä metformiinin tai muiden verensokeria alentavien lääkkeiden tai insuliinin kanssa. Niitä voidaan käyttää myös yksinään, jos metformiini ei sovi. Ne estävät sokerin takaisinimeytymistä munuaisista. SGLT-2 -estäjien tyypillisimpiä haittoja ovat virtsatieinfektiot tai hiivatulehdukset. Näillä lääkkeillä ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Lopuksi

Tyypin 2 diabeteksen hoito on tehokasta. Se vaatii kuitenkin säännöllistä verensokerin seurantaa ja elintapojen muokkaamista. Toisaalta elintapojen korjaamisella on monia muitakin positiivisia vaikutuksia elämään. Terveelliset elämäntavat, liikkuminen ja riittävä yöuni kaikissa elämänvaiheissa ennaltaehkäisevät tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Me apteekissa keskustelemme mielellään diabetekseen liittyvistä asioista ja elintapojen merkityksestä terveydelle. Meillä on tarjolla paljon tietoa ja tukimateriaalia aiheesta. Tulehan juttelemaan tai lähetä yhteydenottopyyntö lomakkeemme kautta!

Lähteet ja lukuvinkkejä:

Tyypin 2 diabetes (kaypahoito.fi)

Diabetes – sairastatko diabetesta tietämättäsi? (kaypahoito.fi)

Tyypin 2 diabetes | Diabetestalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)

Ruoka-allergiat lapsilla ja aikuisilla voivat olla hyvin moninaisten, odottamattomienkin oireiden syynä. Meillä kaikilla, iästä riippumatta, esiintyy joskus yllättäviä oireita iholla, hengityselimissä tai suolistossa. Usein ne menevät ohi ajan kuluessa, mutta joskus niiden syy voi olla ruoka-allergia. Toisaalta saatamme ajatella erilaisten suolisto-oireiden olevan merkki allergiasta. Näin ei suinkaan aina ole, vaan suolisto-oireet johtuvat useimmiten jostain muusta vaivasta. Ruoka-allergiat ilmenevätkin yleensä oireina muuallakin kuin suolistossa. Tässä kirjoituksessa esittelemme lyhyesti lasten ja aikuisten ruoka-allergiaan liittyviä asioita.

Mitä ruoka-allergiat ovat?

Ruoka-allergia on yliherkkyys jotakin ruuan sisältämää ainetta kohtaan. Elimistö ei pysty tunnistamaan tätä ainetta, vaan tulkitsee sen olevan eräänlainen vieras aine. Yleensä tällainen aine on proteiini, mutta ruuissa on myös muita allergiaa aiheuttavia aineita. Joidenkin arvioiden mukaan erilaisista ruoka-allergioista kärsii 10–15 % imeväis- ja leikki-ikäisistä, 5–10 % peruskoululaisista ja noin 3–5 % aikuisista. Voimme saada mistä tahansa ruoka-aineesta allergisen reaktion. Kuitenkin suurin osa allergisista reaktioista johtuu tietyistä ruoka-aineista, kuten maidosta, viljoista sekä pähkinöistä. On tärkeää erottaa ruoka-allergiat suoliston häiriötiloista, kuten keliakiasta, ruoka-intoleranssista tai ärtyneen suolen oireyhtymästä.

On hyvä kiinnittää huomiota riittävään ravintoaineiden saantiin, mitä enemmän allergiat rajoittavat ruokavaliota. Ruokavaliosta ei kannata jättää varmuuden vuoksi mitään pois, jotta ruokavalio pysyisi monipuolisena ja ravintoaineiden saanti riittävänä. Ainoastaan toistuvasti oireita aiheuttavia ruoka-aineita kannattaa välttää. Ruokavaliohoidon tärkein tavoite on varmistaa ravitsemussuositusten mukainen, riittävä energian ja tarvittavien energiaravintoaineiden sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Vältettävien ruoka-aineiden tilalla käytetään yksilöllisten tarpeiden mukaan korvaavia ruoka-aineita. Ravitsemusterapeutit auttavat monipuolisen ruokavalion suunnittelussa.

Ruoka-allergiat lapsilla

Noin kolmasosalla pikkulapsista epäillään ruoka-allergiaa, mutta tutkimukset vahvistavat ruoka-aineallergian kuitenkin vain 3–9 %:lla heistä. Ruoka-aineet ovat tyypillisiä allergiaoireiden aiheuttajia erityisesti alle 2-vuotiailla. Tämän ajatellaan johtuvan imeväisen suoliston limakalvon suuresta läpäisevyydestä, jolloin hänen immuunijärjestelmänsä joutuu kosketuksiin sulamattomien valkuaisaineiden ja sokeriyhdisteiden kanssa. Lasten ruoka-allergiat paranevat suurimmalla osalla kouluikään mennessä.

Pikkulasten allergian aiheuttavat yleisimmin kala, kananmuna, maito (3–5 %) sekä viljat (vehnä, ohra, ruis), koska ne sisältävät herkistäviä valkuaisaineita ja niitä käytetään paljon ravintoaineina. Myös monet muut, vähemmän tärkeät ruoka-aineet aiheuttavat joillekin allergisen reaktion. Näistä yleisimpiä ovat juurekset, hedelmät, pähkinä, äyriäiset ja eräät mausteet. Ruoka-allergian yleisiä oireita lapsilla ovat nopeasti ilmaantuva nokkosihottuma, ihon punoitus ja suun kutina. Ruoka-allergiassa tyypillisesti oireet toistuvat ruokaa annettaessa uudestaan. Allergiaoireet alkavat yleensä muutamien päivien tai viikkojen kuluessa ruoka-aineen lisäämisestä vauvan ruokavalioon. Oireet häviävät nopeasti, kun allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen käyttö lopetetaan. Lisäaineista johtuva allergia on lapsilla harvinaista. Poikkeuksena ovat astmaatikkolapset, jotka voivat reagoida virvoitusjuomien ja makeisten väriaineille.

Jotkut ruoka-aineet, kuten pähkinä, kananmuna, kala ja äyriäiset, voivat aiheuttaa voimakkaasti allergisille lapsille ns. anafylaktisen kohtauksen. Oireena on ihon punoitus ja voimakas kutina, hengenahdistus ja joskus kuumereaktio. Tila voi olla hengenvaarallinen ja edellyttää välitöntä hoitoon hakeutumista. Useimmiten lasten voimakas allergia on tiedossa ja kyseisiä ruoka-aineita osataan välttää.

Lehtipuu-allergikoilla ilmenee melko herkästi allergia raakajuureksille, eräille hedelmille (erityisesti kiivi) ja mausteille sekä pähkinöille. Kyseessä on ns. ristireaktio. Oireet saattavat ilmaantua vain kevät- ja kesäaikaan, kun ärsytystä on runsaasti. Tyypillisesti koivulle allerginen saa oireita tuoreista omenoista ja porkkanoista sekä pähkinöistä.

Vilja-allergia

Maitoallergian jälkeen toiseksi tärkein ruoka-allergia on vilja-allergia. Tavallisimmin Suomessa oireita aiheuttavat vehnä, ohra ja ruis. Valtaosa vehnälle allergisista lapsista sietää kauraa. Kokeilemalla haetaan sopivat korvaavat ruoka-aineet: kaura, riisi, maissi, hirssi ja tattari. Osa lehmänmaitoallergikoista reagoi myös viljoja nautittuaan.

Ruoka-allergia – Milloin lääkäriin?

Jos epäillään ruoka-allergiaa, siitä on hyvä keskustella neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Keskustelu on sitä tärkeämpää, mitä pienemmästä lapsesta tai mitä voimakkaammista oireista on kyse. Tyypillisiä tilanteita ovat mm. seuraavat:

• Rintaruokinnassa lapsella esiintyy ihottumaa, ripulia, runsasta pulauttelua tai jatkuvaa levottomuutta ja itkuisuutta.
• Lapselle ilmaantuu yllä olevia oireita siirryttäessä imetyksestä äidinmaidon korvikkeisiin tai viljatuotteiden käyttöön.
• Lapsella on voimakasta suun kutinaa, ihon lehahtelua tai hengitysvaikeuksia syönnin yhteydessä tai sen jälkeen.
• Herää epäily, että jotkin ruoka-aineet pahentavat lapsen allergiaoireita, kuten ihottumaa tai astmaa.

On hyvin tärkeää, että keskeisten ruoka-aineiden (kuten maidon ja viljatuotteiden) käyttöön liittyvät päätökset tehdään aina yhteistyössä lääkärin ja vanhempien kanssa. Hoidon tärkein osa on allergiaoireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen. Hoidon tavoitteita ovat oireiden hallinta, lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä mahdollisimman normaali iänmukainen ruokavalio. Ruoka-allergisen tai muuten atooppisen lapsen dieettiä ei tule koskaan supistaa tarpeettomasti.

Ruoka-allergiat aikuisilla

Aikuisen ruoka-allergia on tyypillisesti lieväoireista ristiallergiaa. Aikuisten ruoka-allergioihin liittyy usein siitepölyallergia, jolloin oireiden aiheuttajina ovat tietyt tuoreet kasvikset ja mausteet. Koivuallergikoista noin puolet saa oireita joistakin tuoreruoista ristireagoinnin vuoksi. Esimerkiksi koivulle allergisoituneet saavat yleisesti oireita hedelmistä, juureksista, palkokasveista ja pähkinöistä. Oireena on suun ja nielun kutina nopeasti ruoan nauttimisen jälkeen. Herkistyminen ristireagoivalle ruoalle voi olla oireetontakin. Aikuisena myös voi puhjeta vaikeaoireinen allergia. Lapsuuden maito-, kananmuna- ja vilja-allergiat jatkuvat vain harvoin aikuisuuteen, mutta ne voivat olla tällöin vaikeita. Yleensä kasvisten allergeenisuutta saadaan vähennettyä käsittelyn (keittäminen, pakastaminen, raastaminen) avulla. Poikkeuksena kuitenkaan mm. pähkinöiden, mantelin, sellerin, palsternakan ja soijan allergeenisuus ei vähene käsiteltäessä. Huomioitavaa on myös, että varsinaisten ruoka-aineiden lisäksi myös elintarvikkeiden lisäaineet saattavat aiheuttaa allergiaa.

Aikuisten ruoka-allergiat ovat usein pysyviä, mutta siitepölyallergioihin liittyvien ristiallergiaoireiden esiintyvyys voi vaihdella vuodenajan mukaan. Ruoka-allergiat on tärkeää erottaa muista sairauksista, kuten keliakiasta, ruoka-intoleranssista tai ärtyvän suolen oireyhtymästä.

Ruoka-allergian aiheuttamia iho-oireita ovat mm. punoitus, ihon lehahtelu ja nokkosihottuma. Oireiden toistuminen voimakkaana ja laajalla ihoalueella tietyn ruoan nauttimisen jälkeen saattaa olla merkki ruokaan liittyvästä allergisesta reaktiosta. Ruoka-allergian aiheuttamia suolioireita ovat oksentelu, ripuli ja voimakkaat vatsakivut. Ummetus taas on hyvin harvoin ruoka-allergian oire. Allerginen reaktio suolen limakalvolla johtaa yleensä suolen liikkeiden häiriöön ja ripuliin.

Ruoka-allergian tyypillisiä piirteitä aikuisilla:

• Oireet ilmenevät toistuvasti samaan ruokaan liittyvänä iho-, limakalvo-, hengitystie- tai suolisto-oireiluna. Pelkän suolisto-oireen syynä on useammin jokin muu kuin allergia.
• Tavallisimmat ruoka-allergiat ovat koivun siitepölyallergiaan liittyvät lievät suun limakalvo-oireet hedelmistä, juureksista, palkokasveista ja pähkinöistä.
• Tyypillisesti pähkinä-, maapähkinä-, äyriäis- ja kala-allergiat jatkuvat lapsuudesta aikuisuuteen tai alkavat aikuisena aiheuttaen joskus vaikeitakin oireita.

Voiko ruoka-allergiaa ehkäistä?

Ruoka-allergiaa ei voi tehokkaasti ehkäistä. Välttämisruokavaliosta raskauden ja imetyksen aikana ei ole hyötyä allergian ennaltaehkäisyssä pienen lapsen kohdalla. Osassa tutkimuksia on huomioitu, että äidin monipuolinen ja laaja ruokavalio raskauden ja imetyksen aikana on vähentänyt lapsen riskiä esimerkiksi maitoallergiaan.

Ruoka-allergiaa esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla. Lasten allergiat yleensä häviävät kasvun myötä. Useimmiten aikuisena puhkeavat allergiat ovat pysyviä. Allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen on tärkeää vakavissa ruoka-allergioissa. Ammattilaisten puoleen kannattaa kääntyä ravitsemusasioissa, jos on paljon vältettäviä ruoka-aineita. Me apteekkilaiset keskustelemme mielellään ruokavaliohoitoa tukevista valmisteista. Kysy rohkeasti neuvojamme!

Lähteet ja lukuvinkkejä:

https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/astma-ja-allergiat/ruoka-allergiat

https://www.terveyskirjasto.fi/skl00028

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/ruoka-allergiat-aikuisilla/?public=f3a88ab550d0ffd95c7c4acbeaa33dde

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00482

https://www.allergia.fi/allergia/ruoka-ja-juoma/aikuisten-ruoka-allergia/ruoka-allergian-oireet/#f19689d7