Kohonneen kolesterolin hoito sisältää aina elämäntapahoitoa lääkehoidonkin yhteydessä. Yli puolella suomalaisista kokonaiskolesterolitaso on liian korkea. Liiallinen kolesteroli ahtauttaa pikkuhiljaa elimistömme verisuonia. Kohonneen kolesterolin hoidon päätavoitteena onkin ehkäistä ateroskleroottista valtimotautia (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti, aortan ateroskleroosi ja ääreisvaltimotauti). Suositusten mukaiset kolesteroliarvojen rajat ovat; kokonaiskolesterolipitoisuus alle 5,0 mmol/l:n ja LDL-kolesterolipitoisuus alle 3,0 mmol/l:n plasmassa. Tärkeänä osana hoitoa on aina elämäntapahoito. Ravitsemushoito on aina osa kokonaisvaltaista hoitoa mahdollisen lääkehoidon lisäksi. Terveelliset elämäntavat ovat tehokas ennaltaehkäisevä ja hoitavakin keino kohonneen kolesterolin hoidossa.
Mikä on kohonnut kolesteroli?
Suomalaisilla kokonaiskolesteroli on keskimäärin 5,3 millimoolia litrassa (mmol/l). Noin 70 % on pahaa kolesterolia ja 20–25 % hyvää kolesterolia. Etenkin ravinto vaikuttaa kolesterolin määrään, mutta myös perinnöllisillä ominaisuuksilla on merkitystä. Liiallinen ”paha” LDL-kolesteroli kertyy valtimoiden sisäkalvon alle ahtauttaen valtimoita. Toinen, ”hyvä” HDL-kolesteroli, kuljettaa kolesterolia pois kudoksista, esimerkiksi valtimon seinämästä. FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on perinnöllinen veren kolesterolia suurentava sairaus, jota yleensä hoidetaan jo nuorella iällä.
Suurentunut veren kolesterolimäärä on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Kohonneiden kolesteroliarvojen on todettu lisäävät selvästi vaaraa sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. Tämän vuoksi veren kolesterolia mitataan usein ja suurentunutta kolesteroliarvoa pyritään alentamaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen riskilaskurin avulla voit laskea, miten kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin arvosi vaikuttavat sydäntaudin vaaraan seuraavien 10 vuoden aikana.
Kohonneen kolesterolin hoito
Kohonneen kolesterolin hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito. Valtimoterveyttä edistäviä keinoja ovat mm. terveyttä edistävä ravinto, säännöllinen liikunta, painonhallinta, tupakoimattomuus ja muiden ei-lääkkeellisten nikotiinituotteiden välttäminen, liiallisen stressin välttäminen sekä riittävä lepo ja uni. Hoidon yleisenä tavoitteena pidetään kokonaiskolesterolin arvon pienenemistä alle 5 mmol:n/l (paha LDL-kolesteroli alle 3,0). Kolesterolin haitallisuus kuitenkin riippuu muista verisuonten riskitekijöistä (tupakointi, verenpaine, vähäinen liikunta), joiden puuttuessa arvon 5.0 lievä ylittyminen on monilla muuten terveillä haitatonta, varsinkin hyvän HDL-kolesterolin arvon ollessa hyvä.
Joskus terveellä ihmisellä ilman muita riskitekijöitä kolesteroliarvon ollessa 5,0–6,4 mmol/l (LDL-kolesteroli 3,0–4,9), voidaan aluksi tehdä ruokavalioon muutoksia ja seurata tilannetta rauhassa. Tilanne on syytä arvioida 3–6 kuukauden kuluttua, kuinka hyvin ruokavalio on tehonnut. Tupakoinnin lopettaminen on keskeisin elämäntapamuutos valtimotautivaaran vähentämiseksi.
Kohonneen kolesterolin ravitsemushoito
Yleisperiaatteet valtimoterveyttä edistävässä ruokavaliossa ovat monipuolisuus, kohtuullinen tyydyttymättömän (pehmeän) rasvan käyttö, vähäinen tyydyttyneen ja transrasvan (kovan rasvan) käyttö, runsas kuidun saanti, sopiva energiansaannin ja -kulutuksen suhde, vähäinen suolan ja lisätyn sokerin sekä sokeroitujen juomien käyttö sekä vähäinen vähäkuituisten viljatuotteiden (kuitua < 6 g/100 g) käyttö. Lääke- ja ravitsemushoidot täydentävät toisiaan, joten myös kolesterolilääkkeitä käyttävä hyötyy ravitsemushoidosta. Sydänliiton ja Diabetesliiton Sydänmerkki auttaa tekemään parempia valintoja ruokakaupassa ja kodin ulkopuolella ruokailtaessa.
Kohonneen kolesterolin lääkehoito
Lääkehoito tyypillisesti aloitetaan ainakin silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla ole saavutettu hoitotavoitteita 3–6 kuukauden aikana. Kolesterolilääkkeiden suotuisat vaikutukset ilmenevät vain, jos lääkkeitä käytetään sovitusti. Hoitoratkaisut tehdään aina yksilöllisesti. Hoidon tehoa on tärkeää seurata säännöllisesti. Yleisimpänä hoitona käytetään statiinilääkkeitä, jotka vähentävät kolesterolin synteesiä elimistössä. Statiineja on useita, ja ne eroavat vähän toisistaan. Jos statiinilääkkeen teho ei riitä, mukaan voidaan liittää etsetimibi -lääke, joka vähentää kolesterolin imeytymistä suolesta. Myös fibraatteja ja resiinejä käytetään kolesterolin alentamiseen. Uusimpia lääkkeitä ovat PCSK9 -estäjät, joita käytetään perinnöllisen hyperkolesterolemian hoidossa pistoksina silloin, kun muut lääkkeet eivät laske riittävästi kolesteroliarvoja. Alla on yleisimmin käytettyjen kolesterolilääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksia.
Statiinit
Statiinit (atorvastatiini, fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini ja simvastatiini) aiheuttavat usein hoidon alussa lieviä lihasoireita. Joskus lääkkeitä käyttävälle tulee lihaskipuja, lihasheikkoutta, lihaskramppeja tai oudon tummaa virtsaa (merkki lihasvauriosta). Tällöin on syytä olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin.
Statiineilla on muiden lääkkeiden kanssa merkittäviä yhteisvaikutuksia. Jotkut antibiootit (erytromysiini ja klaritromysiini) tai sienilääke ketokonatsoli eivät sovi käytettäväksi joidenkin statiinien kanssa. Kaikilla näistä on mahdollisia yhteisvaikutuksia useiden tavanomaisten lääkkeiden kanssa. Siksi onkin tärkeää huomioida kokonaislääkitys statiinilääkkeitä käytettäessä. Greippimehua ei voi käyttää näiden lääkkeiden kanssa yhtä aikaa.
Etsetimibi
Etsetimibi aiheuttaa tyypillisisesti hoidon alkuvaiheessa haittana vatsavaivoja. Etsetimibiä ja varfariinia käytettäessä yhtä aikaa on INR -arvoja seurattava huolellisesti.
Lopuksi
Kohonneet kolesteroliarvot ovat varsin yleinen vaiva meillä suomalaisilla. Se on oireeton, joten sen olemassaolosta on mahdoton tietää ilman veriarvojen mittausta. Kuten niin monen muunkin pitkäaikaisen vaivan kohdalla, tässäkin tapauksessa terveelliset elintavat ja ruokavalio ennaltaehkäisevät sekä hoitavat kohonneita kolesteroliarvoja. Kohonneen kolesterolin hoito on siis parhaassa tapauksessa vain terveellisten elämäntapojen noudattamista ja joka tapauksessa lääkehoidonkin lisäksi elämäntavat paranevat. Pidämmehän elimistöstämme kokonaisvaltaisesti huolta ja seuraamme tärkeitä veriarvoja, jotta voisimme elää terveempää elämää iän karttuessakin. Me apteekissa juttelemme mielellään veren rasva-arvojen hoidosta ja muistakin terveyteen liittyvistä asioista. Voit jättää yhteydenottopyynnön lomakkeemme kautta tai tulehan juttelemaan apteekille!
Lähteet ja lukuvinkkejä:
Dyslipidemiat eli veren poikkeavat rasva-arvot (kaypahoito.fi)
Korkea LDL-kolesteroli nostaa aivoinfarktin riskiä | Aivoliitto
Lue aiheesta lisää
Kohonneen verenpaineen hoito
