Kohonneen verenpaineen hoito vaatii seurantaa. Se ei useinkaan aiheuta oireita, vaan tila todetaan verenpainemittarilla. Se on yleistä keski-ikäisillä ja vanhemmilla ihmisillä. Kohonnut verenpaine aiheuttaa hoitamattomana vuosien saatossa vaurioita valtimoihin, mikä taas saattaa aiheuttaa aivohalvauksen tai sydäninfarktin. Elintapoja muuttamalla voidaan alentaa tehokkaasti kohonnutta verenpainetta. Lääkehoito verenpaineen hoidossa on yleensä säännöllistä ja pitkäaikaista. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti verenpainetaudin hoidosta ja lääkkeiden vaikutuksista.
Milloin on kohonnut verenpaine?
Verenpaineen katsotaan olevan normaali, kun se on alle 130/85 mmHg. Suurimmat syyt verenpaineen kohoamiselle ovat elintavat ja ikääntyminen, mutta syynä voi olla myös perinnöllinen taipumus. Verenpainetta nostavia tekijöitä ovat tupakointi, lihavuus; etenkin vyötärölle kertyvä liikapaino, liiallinen suolan käyttö, liikunnan vähäinen määrä, alkoholin runsas käyttö, stressi, lakritsituotteiden liiallinen käyttö, tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö ja hormonien käyttö (vaihdevuosien hormonihoito tai ehkäisypillerit). Sekundaarista verenpainetautia eli muun sairauden aiheuttamaa verenpaineen kohoamista esiintyy noin viidellä prosentilla verenpainetautia sairastavista.
Yleensä kohonnutta verenpainetta ei ”tunne”. Se todetaan vain verenpainemittarilla. Yläpaineen ollessa yli 200 mmHg ja alapaineen yli 130 mmHg, saattaa tuntua päänsärkyä tai huimauksen tunnetta. Kohonnut verenpaine rasittaa vuosien mittaan valtimoita ja sydäntä aiheuttaen valtimotaudin, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen tai vaurioittaa munuaisia. Verenpaineen aiheuttamien sairauksien riski lisääntyy jyrkästi, jos veren kolesteroliarvo on koholla, henkilö tupakoi tai jos hänellä on diabetes tai muu sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Kohonnut verenpaine rasittaa myös sydäntä aiheuttaen sydänlihaksen paksuuntumisen ja lopulta väsymisen, minkä seurauksena syntyy sydämen vajaatoiminta. Kohonneen verenpaineen hoito on hyvin siis tärkeää.
Kohonneen verenpaineen itsehoito ja ehkäisy
Jokainen voi hoitaa verenpainetta elintapoja muuttamalla. Kohonneen verenpaineen ravitsemushoito tukee lääkehoitoa ja voi lievimmissä tapauksissa riittää ainoaksikin hoidoksi. Ylipainon pudottaminen, tupakoinnin lopettaminen, suolamäärän vähentäminen, ravintokuidun ja kasvisten, marjojen sekä vihannesten lisääminen ruokavalioon sekä liikunta laskevat verenpainetta. Itsehoito tukee verenpaineen lääkehoitoa. Lääkkeiden verenpainetta laskeva teho paranee selvästi, jos samaan aikaan tekee suotuisia muutoksia elintapoihin. Kohonneen verenpaineen hoito sisältää verenpaineen säännöllisen seurannan kotioloissa. Lisäksi säännölliset kontrollikäynnit lääkärin tai sairaanhoitajan luona ovat tärkeitä.
Kohonneen verenpaineen lääkehoito
Verenpaineen lääkehoidon tavoite on saada arvot alle 135/85 mmHg tai alle 125/80 mmHg, jos on muita riskiä lisääviä sairauksia. Jos verenpaine ei ole paljon koholla, voidaan rauhassa seurata, riittääkö elämäntapojen muutokset laskemaan painetta. Mitä korkeampi verenpaine on, sitä nopeammin lääkehoito aloitetaan. Verenpainelääkkeiden valintaan vaikuttavat potilaan ikä ja muut sairaudet.
Kalsiumkanavan salpaajat sopivat hyvin angina pectoris -potilaille. Beetasalpaajia taas käytetään nuorilla ja sepelvaltimosairautta potevilla. Verenpainetaudin hoidossa on usein käytössä vähintään kahta, jopa kolmea lääkettä samanaikaisesti. Yhdistelmät nostavat hoidon tehoa ja vähentävät haittavaikutuksia kunkin lääkkeen annoksen jäädessä pienemmäksi kuin yksinään käytettäessä.
Tulehduskipulääkkeiden jatkuva käyttö kivun hoidossa käytettyinä annoksina saattaa heikentää verenpainelääkkeiden (pl. kalsiumkanavan salpaajat) verenpainetta alentavaa vaikutusta.
Diureetit (nesteenpoistolääkkeet) kohonneen verenpaineen hoidossa
Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet sopivat yleensä etenkin iäkkäille. Ne lisäävät virtsan eritystä poistaen elimistöstä suolaa eli natriumia ja vettä. Diureetit voidaan jaotella loop-diureetteihin (furosemidi), tiatsididiureetteihin (hydroklooritiatsidi, trikloorimetiatsidi) ja kaliumia säästäviin diureetteihin (spironolaktoni, amiloridi, triamtereeni). Näiden käytön on todettu pienentävän aivohalvauksen ja sydäninfarktin riskiä.
Nykyisillä, pienillä annoksilla diureettien aiheuttamat haitat ovat harvinaisia. Diureetit voivat kohottaa veren virtsahapon pitoisuutta. Tämä voi aiheuttaa virtsahapon kiteytymisen niveliin aiheuttaen kihtioireita.
ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat
Tämän ryhmän lääkkeet ovat nykyisin ensisijaisia lääkkeitä verenpainetaudin hoidossa. ACE:n -estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat sopivat varsinkin diabetesta tai sydämen vajaatoimintaa sairastaville. ACE:n estäjät (enalapriili kinapriili, lisinopriili, perindopriili, ramipriili, tsofenopriili) estävät verenpainetta kohottavan angiotensiinin syntyä. ATR -salpaajat (eprosartaani, irbesartaani, kandesartaani, losartaani, olmesartaani, telmisartaani ja valsartaani) verenpainevaikutuksen lisäksi ovat eduksi sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Ne myös hidastavat diabetekseen liittyvää munuaistoiminnan heikkenemistä. ACE -estäjiä ja ATR -salpaajia ei voi käyttää yhtäaikaisesti.
ACE:n estäjien yleisin haitta on kuiva yskä. Muut haitat, kuten ihottumat ja huimaus, ovat harvinaisia. ACE -estäjien ja ATR -salpaajien haittavaikutuksena voi esiintyä ns. angioedeemaa eli huulten, kielen, kasvojen, kurkunpään ja raajojen turvotusta. Angioedeeman oireet estävät näiden lääkkeiden käytön.
Kalsiumkanavan salpaajat
Kalsiumkanavan salpaajat (amlodipiini, lerkanidipiini, nifedipiini ja felodipiini) laajentavat verisuonia vähentäen ääreisverenkierron vastusta ja verenpainetta.
Näille lääkkeille tyypillisiä, yleensä lieviä ja ohimeneviä haittavaikutuksia ovat huimaus, päänsärky ja ihon punoitus sekä kuumotus. Vaaratonta nilkkojen turvotusta ja ummetusta saattaa esiintyä myös.
Beetasalpaajat
Beetasalpaajat (mm. betaksololi, bisoprololi, pindololi ja propranololi) vähentävät sympaattisen hermoston aiheuttamaa sydämen toiminnan kiihtymistä. Ne alentavat sydämen syketiheyttä, mikä näkyy nopeasti lääkkeen ottamisen jälkeen, mutta verenpainetta alentava vaikutus saattaa näkyä vasta viikkoja hoidon aloittamisesta. Beetasalpaajien käyttöä on hyvä välttää astmaatikoilla.
Beetasalpaajien yleisiä haittavaikutuksia ovat väsymys ja heikotus (etenkin hoidon alussa) sekä käsien ja jalkojen paleleminen. Unihäiriötä, huimausta, suolen toiminnan häiriöitä, sydämen harvalyöntisyyttä ja hengenahdistusta rasituksen aikana saattaa myös esiintyä. Haittojen ilmeneminen on suhteessa annokseen, joten annoksen pienentäminen saattaa helpottaa tilannetta.
Lopuksi
Kohonneen verenpaineen hoidossa ja yleisesti terveytemme hoidossa on tärkeää hyvien elintapojen noudattaminen. Terveelliset elämäntavat ehkäisevät verenpaineen nousua ja hoitavat korkeaa verenpainetta yhdessä lääkkeiden kanssa. Ikääntyminen lisää riskiä korkeaan verenpaineeseen. Kohtuullisuus esimerkiksi ravinnon ja suolan määrässä vaikuttaa moneen toimintoon kehossamme suotuisasti. Hoidammehan itseämme kokonaisvaltaisesti iästä riippumatta terveellisillä elämäntavoilla, se kantaa terveempään tulevaisuuteen. Apteekissamme tehdään terveysmittauksia yhteistyössä sydänyhdistyksen kanssa useamman kerran vuodessa. Tule mittauttamaan verenpaineesi, kolesterolisi tai verensokerisi, ne tärkeät arvot, jotka eivät koholla ollessaan välttämättä oireile mitenkään. Kysy lisää apteekista tai lähetä yhteydenottopyyntö lomakkeemme kautta!
Lähteet ja lukuvinkkejä:
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) – Terveyskirjasto
Verenpainelääkkeet – Terveyskirjasto
Kohonneen verenpaineen ravitsemushoito – Terveyskirjasto
Korkea verenpaine | Aivotalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)
Lue aiheesta lisää
Kohonneen kolesterolin hoito
