Terveystieto

Keliakia

21.03.2024|

Suolisto

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni tulehduttaa ohutsuolen limakalvon vaurioittaen suolinukkaa. Keliakiaa sairastavan ruokavaliossa ei voi olla mitään gluteenia sisältäviä aineksia, kuten vehnää, ruista tai ohraa. Keliakiaan sairastuminen on vahvasti perinnöllistä, joten se ilmenee usein perhekunnittain. Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa, mutta eniten sitä ilmenee aikuisilla. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti keliakiasta ja siihen liittyvistä elämäntapaohjeista.

Keliakia – mitä se on?

Keliakia on ohutsuolessa oleva autoimmuunisairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni vahingoittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvoille tulehduksen vaurioittaen suolinukkaa. Vaurion takia suolen imeytymispinta pienenee, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Keliakia voi puhjeta myös ihoon.

Noin 2 % suomalaisista sairastaa keliakiaa ja heistä noin 10 %:lla tauti ilmenee ihokeliakiana. Suolen keliakiaa esiintyy naisilla yleisemmin, kun taas ihokeliakia on miehillä tavallisempaa. Keliakian ilmeneminen on perinnöllistä, joten perheessä saattaa olla useampi keliaakikko.

Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta sen puhkeamiseen tarvitaan gluteenin lisäksi perinnöllinen alttius. Taudin puhkeamiseen vaikuttaa myös mahdollisesti jokin muu tuntematon tekijä. Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa. Nykyisin suurin osa niistä todetaan aikuisiässä. Keliakiaan sairastumisen riski on suurentunut muun muassa keliaakikon ensimmäisen asteen sukulaisilla ja jotakin muuta autoimmuunisairautta sairastavilla henkilöillä, esimerkiksi tyypin 1 diabeetikoilla.

Keliakia ei ole allergia

Keliakia on autoimmuunisairaus, sitä ei pidä sekoittaa esimerkiksi vilja-allergiaan.
Keliaakikon syötyä gluteenia, elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan.
Reaktion takia ohutsuolen limakalvolle kehittyy tulehdus ja limakalvovaurio.
Keliakia ei parane koskaan, vaikka oireet häviävätkin tarkalla ruokavaliohoidolla.
Ruoka-allergiassa elimistö muodostaa vasta-aineita ruoka-aineiden valkuaisaineita eli proteiineja vastaan.
Ruoka-allergiat ovat yksilöllisiä ja väistyvät useimmiten iän karttuessa.

Keliakia – oireet

Oireet voivat olla hyvin monenlaisia. Useilla ne ovat lieviä, ja osalla niitä ei ole lainkaan. Se saattaa tehdä keliakian toteamisen haastavaksi.

Tyypillisimpiä oireita ovat

pitkäaikainen ripuli ja löysät ulosteet
suolen toiminnan vaihtelu
ummetus
vatsakipu, turvotukset ja ilmavaivat
lapsilla kasvun hidastuminen

Oireet saattavat olla samantyyppisiä kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Laihtuminen on tyypillinen keliakiaoire, mutta nykyään suurin osa potilaista on normaali- tai ylipainoisia. Keliakiaan liittyy usein joidenkin ravintoaineiden imeytymishäiriö, jonka seurauksena voi esiintyä ravintoaineiden puutosta. Yleisimpiä puutoksia ovat raudanpuuteanemia, D-vitamiinin puute sekä suolivaurion aiheuttama toissijainen laktoosi-intoleranssi.

Keliakiassa esiintyy monia vaivoja, jotka eivät liity suolistoon. Keliakiaa sairastavilla on todettu lapsettomuutta, keskenmenoja, osteoporoosia (luun haurastumista), masennusta, maksaentsyymien nousua, pysyvien hampaiden kiillevaurioita ja hermostoon liittyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, muita ihmisiä enemmän.

Ihokeliakiassa tyypillisimpänä oireena esiintyy voimakkaasti kutisevia rakkuloita kyynärpäissä, polvissa, hiusrajassa ja pakaroissa. Ihottumaa voi olla myös muualla. Lähes kaikilla ihokeliaakikoilla on myös ”suolikeliakia”, tosin usein lieväoireisena tai oireettomana.

Keliakia – oireet lapsella

Lapsen keliakia voi oireilla monilla eri tavoin. Tyypillisimpiä oireita ovat kasvun hidastuminen sekä erilaiset vatsavaivat. Ihokeliakia on lapsilla harvinainen.

Mahdollisia keliakian oireita lapsilla:

huono kasvu
suolisto-oireet
iho-oireet (ihokeliakia)
aftat
viivästynyt puberteetti
pysyvien hampaiden kiillevauriot
psyykkiset oireet, kuten levottomuus tai ärtyisyys
niveloireet
lisääntynyt murtumariski

Keliakian toteaminen

Keliakiatutkimukset ovat aiheellisia, jos ilmenee siihen sopivia vatsaoireita, ravinnon imeytymishäiriöitä tai ihokeliakiaan sopivaa ihottumaa. Ensisijaisesti tutkimukset tehdään verikokein. Tyypillisessä tilanteessa diagnoosi voidaan tehdä pelkillä vasta-ainetutkimuksilla ilman ohutsuolen tähystystä. Entistä useammin keliakia löydetään aikuisiässä ruoansulatuskanavan ulkopuolisten oireiden tai liitännäissairauksien tutkimusten yhteydessä.

Ihokeliakia varmistetaan terveeltä iholta otetun näytepalan perusteella. Ihokeliakiassa veren keliakiavasta-aineet eivät nouse noin kolmasosalla ihokeliaakikoista. Ihokeliakian osalta diagnoosin tekee ihotautilääkäri.

Keliakia – hoito

Ainoa tehokas hoitomuoto on pysyvästi gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliossa vältetään syömästä kokonaan vehnää, ohraa ja ruista sisältäviä ruokia, ja ne korvataan gluteenittomilla tuotteilla. Hoito on elinikäinen, ja siinä pyritään mahdollisimman tiukasti karttamaan mainittuja viljoja. Gluteenia sisältävien ruoka-aineiden sijasta käytetään luontaisesti gluteenittomia viljalajeja, kuten riisiä, tattaria, hirssiä tai maissia. Gluteenitonta vehnätärkkelystä sisältävät tuotteet sekä kaura ovat sallittuja tuotteita, mutta kauratuotteessa pitää olla merkintä ”gluteeniton kaura”. Ruokavaliohoito aloitetaan ohjatusti ravitsemusterapeutin kanssa. Lue lisää Keliakian ravitsemushoidosta.

Gluteeniton ruokavaliohoito aloitetaan vasta, kun keliakiadiagnoosi on varmistettu. Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa esimerkiksi pelkkien oireiden perusteella. Jos ruokavaliohoidon aloittaa omin päin, voi diagnoosi jäädä saamatta, koska suolinukka ja vasta-ainetasot alkavat korjautua osalla potilaista hyvin nopeasti gluteenittoman ruokavalion ansiosta.

Hoidon aikana vatsaoireet tyypillisesti häviävät muutamassa viikossa tai kuukaudessa vähitellen. Keliakia saattaa olla myös vähäoireinen tai oireeton, mutta se ei tarkoita sitä, ettei sairautta tarvitsisi hoitaa. Ihokeliaakikon hoitona noudatetaan samaa ruokavaliota ja lisäksi ainakin taudin alkuvaiheessa ihotautilääkärin määräämää reseptilääkettä dapsonia. Lääkityksellä rauhoitetaan ihokeliakian oireet nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Taudin oireet ja suolivaurio ilmaantuvat uudelleen, jos palataan normaaliin ruokavalioon tai gluteenittomasta ruokavaliosta lipsutaan. Keliaakikko pysyy työ- ja toimintakykyisenä ehdotonta gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla, vaikka keliakia onkin elinikäinen sairaus.

Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa tai vilja-allergiaa

Viime aikoina on huomattu joidenkin ihmisten saavan oireita gluteenista ilman todettua keliakiaa tai vilja-allergiaa. Gluteeniherkkyyden syntymekanismia ei tiedetä, mutta syyksi on arveltu muun muassa ohutsuolen limakalvon lisääntynyttä läpäisevyyttä. Gluteenin ohella esimerkiksi FODMAP-hiilihydraattien ja viljojen muiden ainesosien epäillään olevan ainakin osin oireyhtymän taustalla. Ilmiön toteamiseksi ei ole olemassa mitään luotettavaa testiä. Gluteeniherkkyydessä, johon ei liity keliakiaa, suolinukan rakenne on normaali. Gluteeniton ruokavalio auttaa oireisiin. Gluteeniherkkyyden erottaminen ärtyvä suolen oireyhtymästä voi olla haastavaa. Keliakian ja vilja-allergian mahdollisuus suljetaan pois sopivilla testeillä ennen kuin gluteeniherkkyysdiagnoosia voidaan tehdä.

Gluteenittoman ruokavalion vaikutukset

Gluteenittoman ruokavalion terveysvaikutuksia pohditaan paljon. Gluteenittomaan ruokavalioon siirtymiseen voi liittyä ravitsemuksellisia pulmia, koska silloin ruokavalio saattaa muuttua muuten epäterveellisempään suuntaan. Gluteenitonta dieettiä noudattavilla on huomattu kuidun ja kivennäisaineiden (rauta, seleeni, magnesium) saannin vähentyneen ja sokerin käytön lisääntyneen. Vehnästä, rukiista ja ohrasta oireita saavan ei pidä ryhtyä kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota omin päin.