Terveystieto

Ruoka-allergiat lapsilla ja aikuisilla

07.02.2024|

Suolisto

Ruoka-allergiat lapsilla ja aikuisilla voivat olla hyvin moninaisten, odottamattomienkin oireiden syynä. Meillä kaikilla, iästä riippumatta, esiintyy joskus yllättäviä oireita iholla, hengityselimissä tai suolistossa. Usein ne menevät ohi ajan kuluessa, mutta joskus niiden syy voi olla ruoka-allergia. Toisaalta saatamme ajatella erilaisten suolisto-oireiden olevan merkki allergiasta. Näin ei suinkaan aina ole, vaan suolisto-oireet johtuvat useimmiten jostain muusta vaivasta. Ruoka-allergiat ilmenevätkin yleensä oireina muuallakin kuin suolistossa. Tässä kirjoituksessa esittelemme lyhyesti lasten ja aikuisten ruoka-allergiaan liittyviä asioita.

Mitä ruoka-allergiat ovat?

Ruoka-allergia on yliherkkyys jotakin ruuan sisältämää ainetta kohtaan. Elimistö ei pysty tunnistamaan tätä ainetta, vaan tulkitsee sen olevan eräänlainen vieras aine. Yleensä tällainen aine on proteiini, mutta ruuissa on myös muita allergiaa aiheuttavia aineita. Joidenkin arvioiden mukaan erilaisista ruoka-allergioista kärsii 10–15 % imeväis- ja leikki-ikäisistä, 5–10 % peruskoululaisista ja noin 3–5 % aikuisista. Voimme saada mistä tahansa ruoka-aineesta allergisen reaktion. Kuitenkin suurin osa allergisista reaktioista johtuu tietyistä ruoka-aineista, kuten maidosta, viljoista sekä pähkinöistä. On tärkeää erottaa ruoka-allergiat suoliston häiriötiloista, kuten keliakiasta, ruoka-intoleranssista tai ärtyneen suolen oireyhtymästä.

On hyvä kiinnittää huomiota riittävään ravintoaineiden saantiin, mitä enemmän allergiat rajoittavat ruokavaliota. Ruokavaliosta ei kannata jättää varmuuden vuoksi mitään pois, jotta ruokavalio pysyisi monipuolisena ja ravintoaineiden saanti riittävänä. Ainoastaan toistuvasti oireita aiheuttavia ruoka-aineita kannattaa välttää. Ruokavaliohoidon tärkein tavoite on varmistaa ravitsemussuositusten mukainen, riittävä energian ja tarvittavien energiaravintoaineiden sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Vältettävien ruoka-aineiden tilalla käytetään yksilöllisten tarpeiden mukaan korvaavia ruoka-aineita. Ravitsemusterapeutit auttavat monipuolisen ruokavalion suunnittelussa.

Ruoka-allergiat lapsilla

Noin kolmasosalla pikkulapsista epäillään ruoka-allergiaa, mutta tutkimukset vahvistavat ruoka-aineallergian kuitenkin vain 3–9 %:lla heistä. Ruoka-aineet ovat tyypillisiä allergiaoireiden aiheuttajia erityisesti alle 2-vuotiailla. Tämän ajatellaan johtuvan imeväisen suoliston limakalvon suuresta läpäisevyydestä, jolloin hänen immuunijärjestelmänsä joutuu kosketuksiin sulamattomien valkuaisaineiden ja sokeriyhdisteiden kanssa. Lasten ruoka-allergiat paranevat suurimmalla osalla kouluikään mennessä.

Pikkulasten allergian aiheuttavat yleisimmin kala, kananmuna, maito (3–5 %) sekä viljat (vehnä, ohra, ruis), koska ne sisältävät herkistäviä valkuaisaineita ja niitä käytetään paljon ravintoaineina. Myös monet muut, vähemmän tärkeät ruoka-aineet aiheuttavat joillekin allergisen reaktion. Näistä yleisimpiä ovat juurekset, hedelmät, pähkinä, äyriäiset ja eräät mausteet. Ruoka-allergian yleisiä oireita lapsilla ovat nopeasti ilmaantuva nokkosihottuma, ihon punoitus ja suun kutina. Ruoka-allergiassa tyypillisesti oireet toistuvat ruokaa annettaessa uudestaan. Allergiaoireet alkavat yleensä muutamien päivien tai viikkojen kuluessa ruoka-aineen lisäämisestä vauvan ruokavalioon. Oireet häviävät nopeasti, kun allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen käyttö lopetetaan. Lisäaineista johtuva allergia on lapsilla harvinaista. Poikkeuksena ovat astmaatikkolapset, jotka voivat reagoida virvoitusjuomien ja makeisten väriaineille.

Jotkut ruoka-aineet, kuten pähkinä, kananmuna, kala ja äyriäiset, voivat aiheuttaa voimakkaasti allergisille lapsille ns. anafylaktisen kohtauksen. Oireena on ihon punoitus ja voimakas kutina, hengenahdistus ja joskus kuumereaktio. Tila voi olla hengenvaarallinen ja edellyttää välitöntä hoitoon hakeutumista. Useimmiten lasten voimakas allergia on tiedossa ja kyseisiä ruoka-aineita osataan välttää.

Lehtipuu-allergikoilla ilmenee melko herkästi allergia raakajuureksille, eräille hedelmille (erityisesti kiivi) ja mausteille sekä pähkinöille. Kyseessä on ns. ristireaktio. Oireet saattavat ilmaantua vain kevät- ja kesäaikaan, kun ärsytystä on runsaasti. Tyypillisesti koivulle allerginen saa oireita tuoreista omenoista ja porkkanoista sekä pähkinöistä.

Vilja-allergia

Maitoallergian jälkeen toiseksi tärkein ruoka-allergia on vilja-allergia. Tavallisimmin Suomessa oireita aiheuttavat vehnä, ohra ja ruis. Valtaosa vehnälle allergisista lapsista sietää kauraa. Kokeilemalla haetaan sopivat korvaavat ruoka-aineet: kaura, riisi, maissi, hirssi ja tattari. Osa lehmänmaitoallergikoista reagoi myös viljoja nautittuaan.

Ruoka-allergia – Milloin lääkäriin?

Jos epäillään ruoka-allergiaa, siitä on hyvä keskustella neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Keskustelu on sitä tärkeämpää, mitä pienemmästä lapsesta tai mitä voimakkaammista oireista on kyse. Tyypillisiä tilanteita ovat mm. seuraavat:

Rintaruokinnassa lapsella esiintyy ihottumaa, ripulia, runsasta pulauttelua tai jatkuvaa levottomuutta ja itkuisuutta.
Lapselle ilmaantuu yllä olevia oireita siirryttäessä imetyksestä äidinmaidon korvikkeisiin tai viljatuotteiden käyttöön.
Lapsella on voimakasta suun kutinaa, ihon lehahtelua tai hengitysvaikeuksia syönnin yhteydessä tai sen jälkeen.
Herää epäily, että jotkin ruoka-aineet pahentavat lapsen allergiaoireita, kuten ihottumaa tai astmaa.

On hyvin tärkeää, että keskeisten ruoka-aineiden (kuten maidon ja viljatuotteiden) käyttöön liittyvät päätökset tehdään aina yhteistyössä lääkärin ja vanhempien kanssa. Hoidon tärkein osa on allergiaoireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen. Hoidon tavoitteita ovat oireiden hallinta, lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä mahdollisimman normaali iänmukainen ruokavalio. Ruoka-allergisen tai muuten atooppisen lapsen dieettiä ei tule koskaan supistaa tarpeettomasti.

Ruoka-allergiat aikuisilla

Aikuisen ruoka-allergia on tyypillisesti lieväoireista ristiallergiaa. Aikuisten ruoka-allergioihin liittyy usein siitepölyallergia, jolloin oireiden aiheuttajina ovat tietyt tuoreet kasvikset ja mausteet. Koivuallergikoista noin puolet saa oireita joistakin tuoreruoista ristireagoinnin vuoksi. Esimerkiksi koivulle allergisoituneet saavat yleisesti oireita hedelmistä, juureksista, palkokasveista ja pähkinöistä. Oireena on suun ja nielun kutina nopeasti ruoan nauttimisen jälkeen. Herkistyminen ristireagoivalle ruoalle voi olla oireetontakin. Aikuisena myös voi puhjeta vaikeaoireinen allergia. Lapsuuden maito-, kananmuna- ja vilja-allergiat jatkuvat vain harvoin aikuisuuteen, mutta ne voivat olla tällöin vaikeita. Yleensä kasvisten allergeenisuutta saadaan vähennettyä käsittelyn (keittäminen, pakastaminen, raastaminen) avulla. Poikkeuksena kuitenkaan mm. pähkinöiden, mantelin, sellerin, palsternakan ja soijan allergeenisuus ei vähene käsiteltäessä. Huomioitavaa on myös, että varsinaisten ruoka-aineiden lisäksi myös elintarvikkeiden lisäaineet saattavat aiheuttaa allergiaa.

Aikuisten ruoka-allergiat ovat usein pysyviä, mutta siitepölyallergioihin liittyvien ristiallergiaoireiden esiintyvyys voi vaihdella vuodenajan mukaan. Ruoka-allergiat on tärkeää erottaa muista sairauksista, kuten keliakiasta, ruoka-intoleranssista tai ärtyvän suolen oireyhtymästä.

Ruoka-allergian aiheuttamia iho-oireita ovat mm. punoitus, ihon lehahtelu ja nokkosihottuma. Oireiden toistuminen voimakkaana ja laajalla ihoalueella tietyn ruoan nauttimisen jälkeen saattaa olla merkki ruokaan liittyvästä allergisesta reaktiosta. Ruoka-allergian aiheuttamia suolioireita ovat oksentelu, ripuli ja voimakkaat vatsakivut. Ummetus taas on hyvin harvoin ruoka-allergian oire. Allerginen reaktio suolen limakalvolla johtaa yleensä suolen liikkeiden häiriöön ja ripuliin.

Ruoka-allergian tyypillisiä piirteitä aikuisilla:

Oireet ilmenevät toistuvasti samaan ruokaan liittyvänä iho-, limakalvo-, hengitystie- tai suolisto-oireiluna. Pelkän suolisto-oireen syynä on useammin jokin muu kuin allergia.
Tavallisimmat ruoka-allergiat ovat koivun siitepölyallergiaan liittyvät lievät suun limakalvo-oireet hedelmistä, juureksista, palkokasveista ja pähkinöistä.
Tyypillisesti pähkinä-, maapähkinä-, äyriäis- ja kala-allergiat jatkuvat lapsuudesta aikuisuuteen tai alkavat aikuisena aiheuttaen joskus vaikeitakin oireita.

Voiko ruoka-allergiaa ehkäistä?

Ruoka-allergiaa ei voi tehokkaasti ehkäistä. Välttämisruokavaliosta raskauden ja imetyksen aikana ei ole hyötyä allergian ennaltaehkäisyssä pienen lapsen kohdalla. Osassa tutkimuksia on huomioitu, että äidin monipuolinen ja laaja ruokavalio raskauden ja imetyksen aikana on vähentänyt lapsen riskiä esimerkiksi maitoallergiaan.

Ruoka-allergiaa esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla. Lasten allergiat yleensä häviävät kasvun myötä. Useimmiten aikuisena puhkeavat allergiat ovat pysyviä. Allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen on tärkeää vakavissa ruoka-allergioissa. Ammattilaisten puoleen kannattaa kääntyä ravitsemusasioissa, jos on paljon vältettäviä ruoka-aineita. Me apteekkilaiset keskustelemme mielellään ruokavaliohoitoa tukevista valmisteista. Kysy rohkeasti neuvojamme!