JULIUS OSSIAN HEDMAN APTEEKKARINA VUOSINA 1905 – 1928
Apteekkari Hedmanin aikakautena sekä Suomen että maailmankin mittakaavassa tapahtui suuria asioita. Euroopan tapahtumat vaikuttivat tietienkin Suomeen myös. Pitkä ensimmäinen maailmansota muutti Eurooppaa ja myös yhteiskuntaamme suuresti. Venäjän vallankumouksen jälkeen maamme itsenäistyi 1917. Suomessa järjestettiin ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa myöskin oululaiset saivat äänestää. Oulusta valittiinkin neljä kansanedustajaa hoitamaan vasta itsenäistyneen maamme asioita.
Espanjan tauti riehui maailmalla
Espanjantaudiksi kutsuttu influenssa levisi ympäri maailmaa vuonna 1918. Se sai alkunsa Yhdysvalloissa. Nykyään arvellaan, että ensimmäinen tartunta olisi tullut ihmiseen linnusta. Ensimmäinen maailmansota oli tuolloin käynnissä ja influenssaan sairastunut ihminen työskenteli armeijan ruokahuollossa. Tauti alkoi levitä tehokkaasti sotaa käyvissä maissa, mutta sotasensuuri esti tiedon leviämisen kansan keskuuteen. Espanja sen sijaan oli puolueeton sodassa ja siellä tauti nousikin laajemmin uutiseksi. Juuri tämän vuoksi tauti nimettiin Espanjan taudiksi. Sen arvellaan tappaneen ainakin 30 miljoonaa ihmistä. Espanjantauti levisi aalloittain, joita oli kaikkiaan neljä. Viimeinen näistä aalloista riehui maailmalla tammi-helmikuussa 1920. Espanjantauti oli poikkeuksellinen influenssaepidemia, koska se tappoi nuoria ja vahvoja ihmisiä. Suomeen tauti iski kesäkuussa 1918 sodan jälkeisen sekasorron keskelle ja myöskin eteni aalloittain. Suomessa kuolleisuuden arvellaan olleen jopa noin 20 000 asukasta. Erityisen tuhoisa tauti oli Lapissa, Inarin pitäjässä. Siellä lähes 10 % väestöstä kuoli influenssaan.
Ouluun ensimmäinen elokuvateatteri vuonna 1906
Vuonna 1910 Oulun asukasluku oli noin 16 200 ja kuusi vuotta myöhemmin jo 21 500. 1920-luvulla kaupunki suomalaistui ja ruotsin kielen asema alkoi vähetä. Taloista alettiin jo 1800-luvun lopulla rakentaa korkeita, kivisiä ja suuria. Oulun kaupungintalo onkin yksi näistä upeista taloista. Ouluun perustettiin vakituinen palokunta 1920-luvun alkuvuosina. Sortovuosina valtion pyrkimys oli vahvistaa poliisivoimia, mutta Oulun kaupunki torjui ehdotuksen taloudellisin perustein. Kuitenkin vuonna 1904 kaupunkiin perustettiin poliisikamari ja poliisimestarinvirka, samalla poliisivoimia vahvistettiin ja poliisilaitoksesta tehtiin valtiosta riippuvainen, kuvernöörin käskyläinen. Oulun ensimmäinen elokuvateatteri avattiin vuonna 1906. Historian tietojen mukaan vuonna 1918 Espanjan tauti vei 40 oululaisen hengen. Oulun kaupunki sai jo tuolloin neljännen apteekkinsa vuonna 1914 Oulujoen pohjoispuolelle Tuira-Alalaanilan kaupunginosaan.
Apteekkari sivutoimisena postin kuljettajana
Apteekkimme viides apteekkari Hedman oli juuriltaan oululainen. Hän oli oppilaana Oulun vanhassa apteekissa ja kouluttautui farmaseutiksi sekä suoritti proviisorin tutkinnon vuonna 1890. Oulun Uuden apteekin apteekkariksi hän siirtyi Kalajoen apteekista vuonna 1905. Farmaseuttina apteekissamme työskennellyt Aino Viinikka muistaa Hedmanin lämminsydämisenä miehenä, joka teki lapsille leikkikaluja askartelutöinään omien lasten jo vartuttua. Apteekkarilla oli sivutoimena postin kuljetus postitoimistosta rautatieasemalle, mikä tehtiin hevosen ja ponin avulla. Apteekin henkilökunnan kesken puhuttiin ruotsin kieltä. Talot olivat tuohon aikaan kylmiä ja hataria varsinkin talvisin. Uunin vieressä piti lämmitellä aina tarvittaessa. Vuorotyö oli tavallista apteekeissa, koska se palveli myös yöaikaan asiakkaita yhden työntekijän voimin. Kilotavaraa ostettiin pari kertaa vuodessa. Tynnyritavarat, kuten vaseliini, vahat ja monet rohdokset tilattiin saksalaiselta edustajalta. Tukkukaupan kehittyessä muita lääkkeitä ei tarvinnut enää tilata koko vuoden varastoa kerrallaan, mikä helpotti apteekkien toimintaa suuresti. Lähes kaikilla apteekeilla oli valikoimissaan oma yskänlääke, jotka olivat lääkeaineen vesi- tai siirappiliuoksia. Niissä saattoi olla salmiakkia, lakritsin väkiliuosta tai anisvettä.
Hedman toimi apteekkarina Uudessa apteekissa 23 vuotta aina kuolemaansa saakka. Hänet haudattiin Hedmanien perhehautaan Oulun hautausmaalle. Apteekkimme tarina jatkuu apteekkari Segermanin aikakaudelle seuraavassa artikkelissa. Lue neljännen apteekkarin Hasselblattin aikakaudesta täältä.
Lähteet:
Snellman, E. 2004. Hopeavaaka. Oulu.
Suomen farmasian historia; Kerttu Peldán, 1967, Helsinki
http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1900/
www.historiallinenyhdistys.fi/muinaiset_sivut/julk/taudit99/linnanma.htm