Apteekkari Snellmanin aikakausi

Apteekkari Snellmanin aikakausi alkoi rakentamisen aikana.
EINO KALEVI SNELLMAN APTEEKKARINA VUOSINA 1971 – 1996

Apteekkari Snellmanin aikakausi alkoi voimakkaan rakennusvaiheen aikana. Suomen ja maailman mittakaavasta katsottuna 1970-luku oli tapahtumarikas, vaikka toisaalta se oli rauhallinen vuosikymmen. Lähiöitä rakennettiin hurjaa vauhtia betonielementtisistä kerrostaloista. Muuttoliike lähiöihin oli lähinnä kaupunkien ahtaista vuokra-asunnoista ja omakotitalojen yläkerroista. Samalla väritelevisio alkoi yleistyä nopeasti.

Oulussa rakennettiin paljon 1970 -luvulla

1970 -luvulla Oulun kaupungin asukasluku oli reilut 90 000 henkilöä. Voimakas lähiörakentaminen näkyi myös Oulussa. Tuiran ja Heinäpään puutalot saivat väistyä kerrostalojen tieltä. Vuonna 1973 kaupunki myi Ruskosta Nokian tytäryhtiölle Pohjolan Kaapeli Oy:lle lisää maata. Tämän yhtiön kehittymisen ja tehdaslaitosten rakentamisen katsotaan kehittäneen Oulusta huipputekniikan osaajan.

Suomessa nousukausi 1980 -luvulla

Suomessa elettiin nousukautta 1980-luvulla. Työttömyys oli vähäistä ja juppikulttuuri kukoisti. Helsingissä avattiin ensimmäinen metrolinja vuonna 1982. Autojen määrä lisääntyi voimakkaasti. Ensimmäinen NMT -puhelin julkaistiin vuonna 1982. Ensimmäiset kotitietokoneet tulivat myyntiin. Commodore 64 on tuttu monille suomalaisille ja tuon vuosikymmenen nuorille. Urheilun sarallakin menestyimme hyvin. Esimerkiksi talviurheilussa loistivat tutut nimet Matti NykänenMarja-Liisa KirvesniemiJuha Mieto sekä Jari Kurri. Kuntosalit ja solariumit yleistyivät hurjaa vauhtia. Maailman muotivirtaukset alkoivat näkyä katukuvassa. Kaupungilla kulkiessaan ihmiset olivat pukeutuneet ylisuuriin, neonväreillä ja logoilla varustettuihin vaatteisiin. Jalassa oli leveälahkeiset, napaan asti ulottuvat farkut. Takissa ja paidoissa oli olkatoppaukset ja jalassa usein purjehduskengät. Naisten hiukset olivat permanentattu kiharapilveksi. Kokonaiskuvan täydensi korvalappustereot, joista kuunneltiin musiikkia.

Vuonna 1982 perustettu Oulun teknologiakylä edesauttoi työpaikkojen ja huipputekniikan yritysten syntyä Ouluun. Keskustan kävelykatu valmistui vuonna 1987 ja seuraavan vuoden nimikilpailun myötä katu nimettiin Rotuaariksi. Sittemmin kävelykatu on laajentunut useampaan otteeseen niin torille, kauppakeskus Valkean suuntaan kuin Heinäpäähänkin. Oulun oma jääkiekkojoukkue Kärpät voitti Suomen mestaruuden vuonna 1981. Oulun asukasluku ylitti 100 000 asukkaan rajan vuoden 1990 alussa.

Nokian 1011 -mallin puhelin julkaistiin vuonna 1992

1990-luvulle siirryttäessä tapahtui monia suuria asioita. Neuvostoliitto romahti ja maamme ajautui historiansa pahimpaan lamakauteen. Yrityksiä meni konkurssiin ja työttömyys kasvoi suureksi. Suomi liittyi EU:hun vuosikymmenen puolivälissä. Urheilussa Suomi saavutti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Matkapuhelimet, kotitietokoneet ja internetyhteydet alkoivat yleistyä. Nokian ensimmäinen sarjavalmisteinen GSM-puhelin Nokia 1011 julkaistiin 1992. Kansalaiset kulkivat kaduilla salihousuissa vyölaukku vyötäröllään, leveälahkeisissa farkuissa tai trumpettihousuissa. Lappuhaalarit olivat myös hyvin suosittuja asusteita. Hupparit tai napapaidat verhosivat ylävartaloa. Jalassa oli paksupohjaiset kengät.

Snellman oli syntyjään oululainen

Apteekkimme yhdeksäs apteekkari Eino Snellman oli syntyjään oululainen. Hän aloitti apteekkialalla nykyisessä Oulun Keskusapteekissa oppilaana. Hän toimi apteekkarina kahdessa muussa apteekissa ennen tuloaan Oulun Uuteen apteekkiin. Snellmanin aloittaessa apteekkarina oli apteekin määrä muuttaa silloisesta liiketilasta pois. Näytti jo siltä, ettei uusia tiloja löydy lain määräämältä alueelta. Kaleva tarjosi muutamien mutkien kautta omia tilojaan apteekille ja siihen muutettiinkin. Vielä muutaman vuoden kuluttua apteekki siirtyi samaisessa talossa liikehuoneistosta toiseen saaden hienot, uudet tilat remontin jälkeen käyttöönsä. Apteekkari koulutti henkilökuntaansa. Tekniset apulaiset kouluttautuivat lääketyöntekijöiksi sairaanhoito-oppilaitoksessa.

Pikkuhiljaa ala alkoi teknistyä ja työt helpottua. Varsinkin apteekissa valmistettavien lääkkeiden hinnoittelu oli kovaa puuhaa. Apteekkariyhdistyksen antamat hinnat löytyivät paksusta kirjasta, patenttitaksasta. Hintojen muutokset tehtiin käsin kirjaan. Mikrofilmien yleistyttyä hinnoittelukin helpottui. Enää ei tarvinnut käsitellä hinnastoja, vaan hinnat luettiin mikrofilmeiltä. Vuonna 1986 apteekkiimme hankittiin atk -laitteet. Se helpotti reseptin käsittelyä, erilaisten raporttien luontia, lääkekulutuksen seurantaa ja erityisesti Kelan kanssa tehtävää yhteystyötä. Samana vuonna siirryttiin käsikauppavalmisteiden palveluvalintaan. Se oli iso muutos apteekkien arjessa. Ilman reseptiä saatavia tuotteita asiakas pystyi tarkastelemaan palveluvalinnassa itsenäisestikin. Apteekkari Snellman kehitti oman yskänlääkkeen nimeltään Mixtura pectoralis Snellmani, joka tunnettiin asiakkaiden keskuudessa Tervaporvarin Yskänlääkkeenä. Oululaiset pystyivät ostamaan Tervaporvarin yskänlääkettä vielä 2010-luvun loppupuolella. Sittemmin yskänlääkkeen valmistus on loppunut.

Teknisen henkilökunnan määrä lisääntyi

Eläkkeellä oleva lääketyöntekijämme muistelee mukavasti apteekin arkea. Kirjoituskoneet olivat vielä kovassa käytössä apteekeissa 70-luvulla. Teknisen henkilökunnan määrä lisääntyi. Lääketyöntekijät kirjoittivat ohjeet ja hakivat lääkkeet valmiiksi farmaseutin tarkastusta ja ulosantoa varten. Lääketyöntekijät kehittyivät mestareiksi käsin kirjoitetun tekstin tulkitsijoina. Jos ei itsekseen saanut selvää sanoista, yhteistyö oli voimaa. Yhdessä vaikeistakin sanoista selvittiin. Lääketyöntekijämme muisteli, että joskus hän kävi hakemassa pyörällä lääkärin unohtaman allekirjoituksen reseptiin piirinmielisairaalan alueella sijaitsevalta vastaanotolta ennen lääkkeiden luovutusta. Työpäivään saattoi siis sisältyä pyöräretkikin.

Apteekissa työskenteli myös laskuttaja, jonka tehtävä oli laskuttaa lääkäreitä, lääkäriasemia sekä muita tahoja toimitetuista tilauksista. Päivystysviikot vuorottelivat Oulun keskustan apteekeissa jo 1970 -luvulla. Päivystysviikolla apteekki oli auki ympäri vuorokauden. Yöpäivystäjänä paikalla oli yksi farmaseutti. Työntekijöiden työvaatetus oli edelleen valkoinen takki. Työkaverien kesken puhuttelu oli jo vapaampaa. Farmaseutteja tai proviisoreja ei enää teititelty, mutta apteekkaria teititeltiin. Myös apteekkari teititteli työntekijöitään.

Snellman oli pitkäaikaisin apteekkari luotsatessaan apteekkiamme 25 vuoden ajan kolmella vuosikymmenellä. Apteekkimme tarina jatkuu apteekkari Perolan aikakaudelle seuraavassa artikkelissa. Lue edellisen apteekkari Pirisen aikakaudesta täältä.

Lähteet:

Snellman, E. 2004. Hopeavaaka. Oulu.