ARTHUR HASSELBLATT APTEEKKARINA VUOSINA 1893 – 1905
Euroopassa oli 1900-luvun alussa voimakas kehityksen ja taloudellisen kasvun aika, koska monet alat kehittyivät hurjaa vauhtia. Lääketieteessä keksittiin uusia keinoja sairauksien hoitamiseen. Rautatiet ja laivat kehittyivät. Lennätin, radio ja puhelin avasivat uusia mahdollisuuksia viestintään. Suurkaupungeissa valaistuskin hoidettiin jo sähköllä. Suuria asioita tapahtui myös maamme historiassa vuosisadan vaihteen tienoilla, kun useita yhteiskuntaamme koskevia lakeja ja toimintatapoja muutettiin vuosisadan ensimmäisinä vuosina. Kansa alkoi vastustella muutoksia ja järjesti mm. kutsuntalakot koskien uutta asevelvollisuuslakia.
Maailmalla riehui vuosina 1889–90 pandemia, jota ryssänkuumeeksikin kutsuttiin. Sen alkuperä oli Venäjällä. Influenssa etenikin nopeasti jokireittejä, höyrylaivojen mukana ja rautateitä pitkin. Epidemia oli levinnyt ympäri maapalloa jo vuoden 1890 kesällä. Influenssan torjumiseen oli vain vähän keinoja, vaikka lääkärit ja sanomalehdet neuvoivat noudattamaan hyvää hygieniaa, huolehtimaan riittävästä levosta sekä varoittelivat saunomisesta.
Oulu kehittyi kauppapaikkana
Oulun kaupunki kehittyi vuosisatojen vaihteessa. Suuri muutos tapahtui tervakaupan vähenemisen vuoksi. Tervan tuottamisesta siirryttiinkin saha-, nahka- ja elintarviketeollisuuden pariin. Kaupankäynti muuttui samanaikaisesti tukku- ja yksittäiskauppaan. Oulu oli jo hyvin vireä kauppapaikka 1800-luvun lopulla. Nykyinen kauppakortteli Pekuri Rotuaarin varrella on nimetty kulta- ja hopeaseppä J.H. Pekurin mukaan. Hänen yrityksensä lisäksi vuosisadan vaihteen tienoilla Oulussa toimi mm. Katri Antellin leipomo sekä Bergdahlin kirjasitomo. Torikauppa ja markkinat olivatkin hyvin suosittuja tapahtumia. Vuonna 1901 avattiin torille kauppahalli, joka mahdollisti kaupanteon entistä paremmin. Oulun kaupunki oli kasvanut niin isoksi, että päätettiin perustaa kaupunkiin kolmas apteekki vuonna 1897.
Apteekkarit vaihtoivat apteekkeja keskenään
Apteekkilaki oli 1800-luvulla hyvin toisenlainen kuin nykyään. Silloin se salli apteekkarien vaihtaa apteekkeja keskenään heidän niin halutessaan. Näin kävi Oulun Uuden Apteekin historiassakin. Kolmas apteekkimme Huhtinen ja apteekkari Hasselblatt vaihtoivat toimipaikkojaan. Huhtisesta tuli Haapaveden apteekkari ja Hasselblattista Oulun Uuden apteekin neljäs apteekkari. Hasselblattin suvulla oli vahvat siteet Ouluun. Hänen isoisänsä oli ollut kaupungin pormestarina. Apteekkarin veli toimi tuolloin Oulun Vanhan Apteekin apteekkarina ja toinen veli toimi pormestarina.
Apteekit kehittyivät ja tehdasvalmisteiset lääkkeet tulivat myyntiin
1800-luvun loppupuolella apteekkien toimitustiloja eli offisiineja alettiin tehdä tilavimmiksi sekä juhlavammiksi. Lukuisista tulipaloista johtuen laboratorioita, yrttikamareita sekä varastotiloja alettiin vähentää. Suuritöisten ja harvinaisempien lääkevalmisteiden valmistus lopetettiin. Kemiallisten valmisteiden tekeminen loppuikin ensin. Myöskään suuritöisiä galeenisia valmisteita ei enää sittemmin valmistettu. Näitä pystyi ostamaan jo valmiina. Apteekkari Albin Koponen perusti ensimmäisen lääketehtaan Suomeen vuonna 1900, jossa valmistettiin lapamatolääkettä. Tukkukauppoja alettiin perustaa vuosisadan loppupuolella, jolloin apteekkien tilaukset helpottuivat. Apteekkareita alkoikin huolestuttaa ”patenttilääkkeiden” valmistus. Näissä koostumuksia ei ilmoitettu ja niitä alettiin myymään vaihtoehdoiksi apteekissa valmistetuille lääkkeille. Vuosisadan lopulla apteekkeihin alkoi tulla tehdasvalmisteisia lääkkeitä myyntiin. Apteekkien määrä lisääntyi koko ajan. Vuosisadan vaihtuessa apteekkien lukumäärä oli jo 159 kappaletta.
Hasselblatt toimi apteekkarina Uudessa apteekissa 12 vuotta. Hän muutti perheineen Porvooseen luopuessaan apteekkioikeudestaan vuonna 1905. Apteekkimme tarina jatkuu apteekkari Hedmanin aikakaudelle seuraavassa artikkelissa. Lue kolmannen apteekkarin Huhtisen johtaman apteekkimme historiaa täältä.
Lähteet:
Snellman, E. 2004. Hopeavaaka. Oulu.
Suomen farmasian historia; Kerttu Peldán, 1967, Helsinki
www.hi3.fi/5-ensimmainen-maailmansota/5-1-eurooppa-1900-luvun-alussa